torstai 22. elokuuta 2019

Uusi Ampuma-aselaki

Vaikka uusi aselaki on ollut jo yli kuukauden voimassa, niin valtamedia ei mielestäni ole asiasta tarpeeksi tiedottanut. Siirtymäaika lippaiden omistajille päättyy kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta 14. tammikuuta 2020.
Nämä ovat vain omia päätelmiäni laki- ja asetusteksteistä. Minulla ei ole virallista asemaa, jonka perusteella voisin antaa oikeudessa sitovia lausuntoja. Käsitykseni saattavat myöhemmin tarkentua.
Tavallisilla aseluvilla ei saa pitää hallussa luvanvaraisia lippaita. Kapasiteettirajoituksen ylittävät lippaat saa siirtymäaikana myydä niiden kanssa yhteensopivien ns. erityisen vaarallisten aseiden lupien haltijoille tai sellaisille asealan elinkeinonharjoittajille, joilla on niitä asealan elinkeinoluvan perusteella pitää oikeus pitää.
Koska laista poistui kohta "tai aseen osan pysyvästi toimintakelvottomaksi" niin omia lippaita saa tehdä pysyvästi toimintakelvottomiksi tai pysyvästi pienikapasiteettisiksi. Koska asetuksen mukaan lippaan kapasiteetin voi rajoittaa liimaamalla este, niin sen pitäisi riittää, vaikka liimattu este olisi mahdollista työstää pois. Asetuksen termi "purkaa" voidaan ymmärtää niin kuin yleensä teknisten laitteiden purkaminen. Teknisten laitteiden purkamisella ei yleensä tarkoiteta työstökoneiden käyttöä vaan osien irrottamista toisistaan ehjinä ilman työkaluja tai esimerkiksi ruuvimeisselillä avaten. Siksi katson, että rajoittaminen ei ole riittävää, jos rajoittimen voi poistaa esimerkiksi ruuveja tai muttereita avaamalla. Ehkä siksi myöskään lausuntojen tarkentava ehdotus siitä, että rajoittaminen olisi riittävää jos sitä ei voi poistaa ilman työkaluja ei ole kelvannut. Ruotsikielisessä versiossa on sana ”brytas” mikä ei aivan vastaa suomen sanaa ”purkaa”.
Jos ei ole omaa asetta johon omat lippaat sopisivat, niin niitä saisi oletettavasti kuitenkin pitää hallussa niiden kanssa yhteensopivaan ns. erityisen vaaralliseen aseeseen saadulla rinnakkaisluvalla.
Toivottavasti olen ollut väärässä siinä, että sivulause mitätöisi ns. 1946 poikkeuksen. Sarjatuliasemalliin jonka valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946 valmistetun lippaan saisi kuitenkin yksiselitteisesti täyttämään kriteerin "ei sovi asennettavaksi keskisytytteiseen itselataavaan kertatuliaseeseen tai lippaalliseen kertatuliaseeseen" kiinnittämällä siihen ulokkeen, joka estäisi sen asentamisen ampuma-aseisiin. Koska ns. 1946-poikkeuksessa ei ole sanaa pysyvästi, niin ulokkeen kiinnityksen ei tarvitsisi lain kirjaimen mukaan olla pysyvää. En ole kuitenkaan varma, miten asiaa tuomioistuimissa tulkittaisiin. Ulokkeen kiinnittäminen vaihtoehtona toimintakelvottomaksi tai pienikapasiteettiseksi tekemiselle koskee kuitenkin vain sellaisia lippaita, jotka on valmistettu sarjatuliasemalliin, jonka valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946.
On kuitenkin vahvoja perusteita tulkita Suomi-konepistoolin ja Degtjarev-pikakiväärin lippaat sellaisinaan lupavapaiksi, koska lainsäätäjillä oli selvästi tahto jättää ne lupavapaiksi tai sitten asiassa on vakavasti valehdeltu. Jos kyseisten lippaiden luvanvaraisuudesta käydään rikosoikeutta, niin suosittelen puolustusasianajajia tutustumaan vastaukseen kanteluuni. Toivoisin kuitenkin jonkun virallisen julkisen lausunnon siitä, että laki ei ole tässä asiassa niin kuin se luetaan, vaan niin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut sitä sovellettavan. Voiko Poliisihallituksen kommenttia kanteluasiassani pitää sellaisena ja onko siis aselaki niin kuin PoHa sitä tulkitsee eikä niin kuin se lukee? Erään Oulun asepajan valmistaman kiväärimallin omistajien on syytä rajoittaa siinä käyttämiensä lippaiden kapasiteetti 10 patruunaan, jos heillä ei ole myös erityisen vaarallisen aseen lupaa, jolla saisi pitää hallussa isoja lippaita. Jos nimittäin toisessa kädessä on lipas ja toisessa keskisytytteinen lippaallinen kertatuliase, johon se sopii, niin ainakin silloin kyseinen lipas sopii keskisytytteiseen lippaalliseen kertatuliaseeseen. Tavallisille lippaallisille kertatuliaseille ei voi saada erityisen vaarallisen aseen lupaa, jolla saisi pitää aseeseen sopivia kapasiteettirajan ylittäviä lippaita.
Oletettavasti ei kuitenkaan olisi sinänsä rikos liittää itselataavan kertatuliaseen luvalla pidetty lipas lippaalliseen kertatuliaseeseen. Kuitenkin ison lippaan liittäminen ilman erityisen vaarallisen aseen lupaa olevaan itselataavaan aseeseen olisi ampuma-aserikos ainakin, jos lippaan asentajalla ei ole ns. erityisen vaarallisen aseen lupaa. Esityksen perusteluissa kuitenkin lukee ”Muuntamisena tai tilapäisenä muuntamisena ei kuitenkaan pidettäisi sitä, että direktiivissä A-luokkaan kuuluvan ampuma-aseen luvanhaltija yhdistää luvallisesti hallussaan olevan, A-luokan ampuma-aseeseen kuuluvan latauslaitteen direktiivissä B-luokkaan kuuluvaan, luvallisesti hallussaan olevaan aseeseen.”. En ole varma miten tuomioistuimet asiaa tulkitsisivat.
Lupia pelkille lippaille ilman asetta saisi todennäköisesti vain keräilyperusteella ja keräilyperusteella lupia saisi vain, jos on asekeräilijähyväksyntä.
Jos on aselupa itselataavaan kertatuliaseeseen, joka on luvitettu viimeistään 12.6.2017 niin sen luvalla saisi pitää ainakin kyseiseen aseeseen sopivia ns. latauslaitteita ja ehkä myös muitakin lippaita, mutta en ole asiasta varma. Ehkä myös myöhemminkin luvitettujen ERVA-aseiden luvilla saisi lainata lippaita jos kyseisellä luvalla saa lainata asetta, johon ne sopivat, mutta ei välttämättä omistaa niitä, jos ne eivät sovi omaan aseeseen. Pelkkien kapasiteettirajan ylittävien lippaiden säilytykseen ei oletettavasti vaadita turvakaappia, mutta ne on kuitenkin säilytettävä lukittuna siten, etteivät ne ole helposti anastettavissa. Itse aseelle on kuitenkin hankittava turvakaappi, jos sen luvalla saa pitää kapasiteettirajan ylittäviä lippaita.
Ongelmana lippaiden deaktivointiohjeessa on se, että lippaissa ei useinkaan ole erillisiä jousenkiinnityspisteitä. Joissakin patruunanostimissa on jousta varten reikä. Voiko reikäleivästä syödä reiän jättäen itse leivän syömättä? Ehkä voisi kuitenkin tulkita reiän täyttämisen jollain lujalla aineella jousen kiinnityspisteen poistamiseksi. Suosittelen valitsemaan liimaksi lippaiden toimintakelvottomiksi tai pienikapasiteettisiksi tekemiseen lujimpia kohtuullisen hintaisia liimoja mieluummin kuin vesiliukoisia yleisliimoja tai kuumaliimaa. Peltisen lippaan sisäpuolelle voi kiinnittää pellin paloja kaventamaan runkoa sisäpuolelta niin, että patruunanostimen liike alemmas rajoittuu, mutta kuitenkin jousi toimii. Silloin olisi mahdollista puhdistaa lipas poistamalla ensin pohjalevy. Liimaksi voi valita sekä epoksiliimaa että kuumankestävää liimaa. Todennäköisesti ei olisi riittävää kiinnittää rajoitinta pelkästään patruunanostimeen, jos ei samalla kiinnitetä pohjalevyä pysyvästi. Rajoittaminen poikkisahaamalla mahdollistaisi lippaan huoltopurkamisen kokonaan osiinsa. Sellaista rajoitustapaa ei kuitenkaan mainita asetuksessa. Lyhyen lippaan pohjalevyn alapuolelle voi kiinnittää esimerkiksi puupalikan, joka mahdollistaisi lipastuelta ampumisen.
Ongelmana lippaiden deaktivoinnista tai kapasiteetin rajoittamisessa hitsaamalla tai kovajuottamalla ja myöskin niiden työstämisessä kulmahiomakoneella saattaa olla myös se, että kyseiset työt ovat pääsääntöisesti tulitöitä. Tulitöiden tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla vaaditaan tulityökortti ja tulityökortin omaavan myöntämä tulityölupa. Arvelen, että kuitenkin talvella maastossa riittävän etäällä rakennuksista ja muista syttymisalttiista kohteista ne voidaan kuitenkin katsoa vähäisen palovaaran töiksi. En ole asiasta kuitenkaan aivan varma. Tulityöohjeet ovat laadittu käytännössä firmoja ajatellen ja ne soveltuvat huonosti yksityishenkilöiden sovellettaviksi. Kaikkia metalleja ei myöskään voi sellaisinaan hitsata yhteen. Esimerkiksi alumiinisen G3:n lippaan ruostumattomasta teräksestä valmistettua patruunanostinta ei voi suoraan hitsata kiinni lipasrunkoon.
En tiedä ovatko lippaan osat irti toisistaan aselain tarkoittamassa mielessä latauslaitteita. Asiassa voisi mahdollisesti soveltaa ennakkotapauksia siitä ovatko äänenvaimentimen osat irti toisistaan äänenvaimentimia, jos osat eivät erikseen toimisi äänenvaimentimina ja jos sellaisia tapauksia on. En kuitenkaan ole löytänyt internetistä sellaisia.
Epäselvää on, mitkä 11-20 patruunan lippaat katsotaan lupavapaiksi lyhyiden ja mitkä luvanvaraisiksi pitkien aseiden lippaiksi. Todennäköisesti ainakin pistoolikaliberisten pistoolien lippaat tulkitaan lyhyen aseen lippaiksi, jos niiden hallussapitäjällä ei ole pitkää asetta, johon ne sopisivat asennettavaksi. Jopa G3:sta on valmistettu lyhyen aseen määritelmän täyttävä muunnos. Kyseisellä videolla näkyvä ase on sarjatulitoiminen, mutta vastaavanlaisia itselataava kertatulitoimisia aseita olisi ainakin mahdollista valmistaa. Siksi G3:nkin 20 patruunan lippaat olisi periaatteessa mahdollista tulkita lupavapaiksi. Todennäköisesti tuomioistuimet eivät kuitenkaan asiaa näin tulkitsisi. Olen tosin onnistunut tunkemaan 21 .308 Winchester hylsyä teräksiseen G3:men lippaaseen, mutta en alumiiniseen.


Se että pelkät patruunavyöt eivät ole latauslaitteita eivätkä siis luvanvaraisia on ns. 1946-poikkeusta selvempi asia. Koska lakitekstissä ei lue, että ne olisivat latauslaitteita niin asiassa voidaan soveltaa lakiesityksen perusteluiden kohtaa ”Latauslaitteeksi ei katsota patruunavyötä, jos siihen ei kuulu syöttölaitetta tai -koneistoa tai muuta laitetta, jonka avulla patruunat syötetään ampuma-aseeseen.”. Epäselvää on sen sijaan se, ovatko vyösyöttölaitteet luvanvaraisia ilman patruunavyötä.
Uudet minimimitat kiväärille ja haulikolle ovat piipun pituuden osalta yli 300 mm ja kokonaispituuden osalta yli 600 mm. Aseluvan ehdoissa saattaa kuitenkin olla ehtona toisia pituuksia eikä silloin asetta saa lyhentää ehdot alittavaksi.
Vanhat starttipistoolit eivät useinkaan täytä uuden asetuksen kriteerejä ampuma-aseeksi muuttamisen estämisestä. Valitettavasti myöskään niiden muokkaaminen kriteerit täyttäväksi ei ole asetuksen mukaista deaktivointia. Siksi niiden omistajien olisi ehkä parasta tehdä niistä oma-aloitteisesti ilmoitus luvattomasta aseesta ja siten yrittää luvittaa ne kaasuaseiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kanteluni eduskunnan oikeusasiamiehelle Poliisihallituksesta

Yritin lähettää 24.5.2024 kantelulomakkeella eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun siitä, että Poliisihallitus on väittänyt, että deaktivo...