Viesti keskustan kansanedustajille

Arvoisat Suomen Keskustan kansanedustajat!

EU-komissio aikoo kieltää lyijyluodit, lyijyhaulit ja lyijyiset kalastuspainot

asetuksella ilman asian parlamentaarista käsittelyä.

Lyijyammusten kielto aiheuttaisi paljon ongelmia metsästäjille ja monille

ampumaharrastajille, koska kohtuullisen hintaisia korvaavia vaihtoehtoja

ei ole tarjolla. Myöskin metsäteollisuudelle tulisi haittaa teräshauleista

puissa, jos niitä käytettäisiin enemmän metsissä.

Aiheesta on asiaa Firearms Unitedin sivuilla.

Firearms United - Finlandin mukaan 19 päivä

(Suomen päättäjien evästämä) virkamies tuo esiin Suomen kannan.

Ehdotan, että esittäisitte vastalauseen kyseiselle EU-asetukselle ja EU-komission

epädemokraattiselle menettelytavalle.

Suuri määrä ampuma-aseiden lippaita uhkaa muuttua laittomiksi vuorokauden

vaihteessa 14.1.2020-15.1.2020, koska valtamediassa ei uudesta aselaista

ole tarpeeksi tiedotettu. On myös epäselvää esimerkiksi se, että mitkä

liimat katsotaan riittävän pysyviksi lippaiden kapasiteetin rajoittamisessa.

Poliisihallitus ei ole julkaissut tarpeellisia soveltamisohjeita aselakia varten.

Olen lähettänyt kysymyksiä uuden aselain tulkinnasta PoHa:lle,

mutta en ole saanut vastauksia. Lähetin sisäministerille ja pääministerille

ehdotuksen pidentää aselain kuuden kuukauden siirtymäaikaa vähän alle

kahdella kuukaudella. 

Tämä viesti löytyy julkaistuna osoitteesta https://asepolitiikka.blogspot.com/2019/11/viesti-keskustan-kansanedustajille.html .

Parhain terveisin,

Aaro Kustaanheimo

Avoin viesti pääministerille uuden aselain ongelmista

Herra Pääministeri!

Uusi aselaki tuli voimaan 15.7.2019. Kuitenkaan Poliisihallitus ei ole

julkaissut tarpeellisia soveltamisohjeita sitä varten. Kyseisen aselain

tulkinnasta on paljon epäselvyyttä. Olen lähettänyt siitä kysymyksiä PoHa:lle,

mutta en ole saanut vastauksia. Suuri määrä ampuma-aseiden lippaita

uhkaa muuttua laittomiksi kuuden kuukauden siirtymäajan päättyessä

vuorokauden vaihteessa 14.1.2020-15.1.2020. Valtamedia ei ole

tästä aiheesta tarpeeksi tiedottanut. Ehdotan siirtymäajan pidentämistä

vähän alle kahdella kuukaudella. Todennäköisesti EU-komissio ei asiasta

kiinnostuisi.

Ehdotan siirtymäsäädösten muokkaamista seuraavalla tavalla. Lisäykseni

ovat lihavoitu ja poistettavaksi ehdottamani kohdat yliviivattu.

”Sen, joka on 12 päivänä kesäkuuta 2017 jälkeen hankkinut 9 §:n 4–6 kohdassa

tarkoitetun ampuma-aseen tai sen osan, on
kuuden kuukauden kuluessa tämän

lain voimaantulosta viimeistään 13 maaliskuuta 2020 haettava ampuma-aseen

hallussapitoon oikeuttavaa lupaa poliisilta. Ennen tämän lain voimaantuloa

myönnetty kyseisen ampuma-aseen ja aseen osan hallussapitoon oikeuttava lupa

on voimassa, kunnes lupahakemus on ratkaistu. Lupahakemus käsitellään maksutta.

Jos hakemusta ei ole määräajassa tehty, lupa raukeaa määräajan päätyttyä. Luvan

hakemisen sijasta henkilö voi viimeistään 13 maaliskuuta 2020
kuuden

kuukauden kuluessa lain voimaantulostaluovuttaa  9 §:n 4–6 kohdassa

tarkoitetun ampuma-aseen tai sen osan sille, jolla on tämän lain nojalla oikeus

kyseisen ampuma-aseen tai sen osan hankkimiseen, tai luovuttaa ampuma-aseen

tai aseen osan valtiolle, jolloin ampuma-ase tai aseen osa siirtyy korvauksetta

valtion omistukseen.”

Seuraavanlaisen lauseen lisääminen ampuma-aselain muutossäädöksiin ei rikkoisi EU-direktiiviä.

”Se, joka on hankkinut viimeistään 14 heinäkuuta 2019 aseen osaksi

luokiteltavan latauslaitteen ja jolla ei ole hallussa asedirektiivin

liitteessä 1 tarkoitettua B-luokan asetta eikä lupaa sellaiseen eikä

oikeutta lainata sellaista ja jolla ei ole aseenkäsittelylupaa voi viimeistään

13 maaliskuuta 2020 luovuttaa kyseisen latauslaitteen

sille, jolla on tämän lain nojalla oikeus sen hankkimiseen,

tai tehdä sen pysyvästi toimintakelvottomaksi, tai rajoittaa

sen kapasiteetin pysyvästi tämän lain 3 § 2 momentissa

mainittua kapasiteettia pienemmäksi, tai luovuttaa sen valtiolle,

jolloin se siirtyy korvauksetta valtion omistukseen.”

Ainoa direktiivin edellyttämä seuraamus normaalikapasiteettisen lippaan

hallussapidosta on B-luokan aseen luvan menettäminen. B-luokan aseita

ovat muut kuin ns. erityisen vaaralliset pistoolit, revolverit, pienoisrevolverit,

useimmat pienoispistoolit, lippaallinen kertatulitoimiset haulikot, joiden piipun

pituus on enintään 60 senttimetriä, useimmat itselataavat kertatuliaseet, monet

muu ase luokan aseet ja kyseiseen luokkaan kuuluvat ampuma-aseet,

jotka on muunnettu ampumaan paukkupatruunoita, ärsytystä aiheuttavia

aineita, muita tehoaineita tai pyroteknisiä patruunoita tai kun ne on

muutettu kunnialaukauksiin käytettäviksi aseiksi tai ääniaseiksi,

Siirtymäajan pidennyksen olisi tultava voimaan viimeistään vuorokauden vaihteessa

14.1.2020-15.1.2020, jotta lippaat eivät silloin muuttuisi laittomiksi.

Tämä viesti löytyy julkaistuna osoitteesta https://asepolitiikka.blogspot.com/2019/11/avoin-viesti-paamisterille-uuden.html .

Parhain terveisin,

Aaro Kustaanheimo

Avoimia kysymyksiä Poliisihallitukselle uudesta aselaista

Arvoisat vastaanottajat! 

Tässä on kysymyksiäni uuden aselain tulkinnasta Poliisihallitukselle.

Saako viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2017 myönnetyllä, voimassa 
olevalla ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavalla luvalla sellaiselle 
aselain 9 §:n 4–6 kohdassa tarkoitetulle ampuma-aseelle, jonka 
yksilöintitiedot luvanhaltija on ilmoittanut poliisille 12 päivään kesäkuuta
2017 mennessä hankkia ja pitää hallussa muita aseiden osiksi luokiteltavia
latauslaitteita kuin kyseiseen aseeseen sopivia?
Siirtymäsäännöksissä lukee: "Ennen tämän lain voimaantuloa, mutta 
viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2017 myönnetyn, voimassa olevan 
ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan sellaiselle 9 §:n 4–6 
kohdassa tarkoitetulle ampuma-aseelle tai sen osalle, jonka yksilöintitiedot 
luvanhaltija on ilmoittanut poliisille 12 päivään kesäkuuta 2017 mennessä, 
voimassaolo jatkuu tämän lain voimaan tullessa. Edellä mainittu 
ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa sisältää myös 
oikeuden hankkia ja pitää hallussa 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuja 
latauslaitteita."
Saako 12 päivänä kesäkuuta 2017 jälkeen hankitun aselain 9 §:n 4–6 
kohdassa tarkoitetun ampuma-aseen luvalla hankkia ja pitää hallussa 
muita luvanvaraisia latauslaitteita kuin kyseiseen aseeseen sopivia?
Jos ampuma-aseen luvalla saa hankkia vain kyseiseen aseeseen sopivia 
luvanvaraisia lippaita niin kuinka lippaita toiselle luovuttava henkilö voisi 
varmistaa, että lupa oikeuttaa hankkimaan juuri kyseisiä lippaita?

Mitkä lippaat katsotaan pitkien ja mitkä lyhyiden aseiden lippaiksi 
vai katsotaanko ne lähtökohtaisesti sekä pitkien että lyhyiden aseiden 
latauslaitteiksi? 

Millä patruunoilla mitataan lippaan kapasiteetti, jos siihen sopii 
esimerkiksi sekä .223 Remington että .458 Socom patruunat?  
Samaan lippaaseen saattaa mahtua 30 .223 Remington patruunaa, 
mutta vain 10 .458 Socom patruunaa.

Ovatko Škorpion-konepistoolin 20 patruunan lippaat aseiden osia? 
Ne sopivat itselataava kertatulitoimisiin pistooleihin. Ovatko 
sarjatuliaseeseen liitettävät alun perin 10 patruunan tai 
sitä pienempikapasiteettiset, kuten Škorpion-konepistoolin 
10 patruunan lippaat lippaat, luvanvaraisia aseiden osia, jos 
niiden kapasiteettia ei ole erikseen pysyvästi rajoitettu?
Monista yleisistä pistoolimalleista, kuten Glockista,  
on  myös olemassa sarjatuliversiot ja siinä mielessä
myös Glockin lippaat ovat sarjatuliaseeseen liitettäviä.

Useimpia ampuma-aseiden lippaita on mahdollista käyttää sekä pitkissä 
että lyhyissä aseissa ja sekä sarjatuliaseissa, itselataavissa 
kertatuliaseissa, että lippaallisissa kertatuliaseissa. On esimerkiksi 
olemassa kiväärejä, jotka on suunniteltu käyttämään Glock-pistoolin 
lippaita. 

Ovatko latauslaitteen osat irti toisistaan latauslaitteita? 
Katsotaanko pelkkä lipasrunko latauslaitteeksi? Esimerkiksi 
tehdasvalmisteisen 10 patruunan lippaan kapasiteettia saattaa voida 
nostaa hieman vaihtamalla patruunanostimen. 

HE 183/1997 perusteluissa lukee ”Aseen osana tulisi pitää ainoastaan 
edellä mainittuja toiminnallisia kokonaisuuksia, ei sen sijaan aseen 
osien osia.” 
Päteekö kyseinen perustelujen kohta tulkintaohjeena edelleen myös 
myöhemmin luvanvaraistettuihin aseiden osiin?
Mitkä kaikki esineet katsotaan luvanvaraisiksi sarjatuliaseiden osiksi? 
Esimerkiksi sarjatuliaseen kaasumäntäsysteemi ja sen osat saattavat 
olla täysin samanlaisia kuin vastaavanlaisen itselataavan kertatuliaseen. 
Sarjatuliaseen iskurikin mahdollistaa sarjatulen yhdessä muiden osien 
kanssa siinä mielessä, että jos sitä ei ole niin sarjatulta ei voi ampua. 
Kuitenkin se saattaa olla täysin samanlainen kuin itselataavan kertatuliaseen, 
lippaallisen kertatuliaseen tai kertatuliaseen iskuri. Asiasta olisi mielestäni 
syytä tehdä tämän kaltainen selkeä ohje, josta näkisi selvästi, että mitkä 
kaikki esineet ovat luvanvaraisia ja mitkä eivät ole. Selvät ohjeet asiasta 
olisivat tarpeellisia siksi, ettei turhaan tehtäisi ilmoituksia luvattomista aseiden 
osista.
Katsotaanko jotkut esineet sarjatuliaseen osiksi vain, jos ne ovat yhdessä 
toisten kanssa eivätkä irti toisistaan?

Onko tulossa tarkempia virallisia ohjeita lippaiden kapasiteetin 
rajoittamiseen ja toimintakelvottomaksi tekemiseen, ennen kuuden 
kuukauden siirtymäajan päättymistä, kuin mitä on nyt asetuksessa? 

Mitkä liimat katsotaan riittävän pysyviksi latauslaitteen toiminnan 
pysyvään estämiseen tai sen kapasiteetin pysyvään rajoittamiseen? 

Mitkä liimat katsotaan riittävän pysyviksi metallisille lippaille?
Olisiko niille syytä käyttää kuumankestävää liimaa, jos ei ole
mahdollisuutta hitsaamiseen? 

Epoksiliimat ovat lujia, mutta eivät kestä korkeita lämpötiloja.
Kuumankestävät liimat  eivät ole erityisen lujia.

Jos metallisen lippaan kapasiteettia rajoittaa liimaamalla sen rungon
sisäpuolelle esteen, niin olisiko myös esimerkiksi heikennettävä
sen rakennetta niin, että jos liima poistetaan niin runko hajoaisi
käyttökelvottomaksi?

Voidaanko myös niittaaminen katsoa riittävän pysyväksi menetelmäksi
esteen kiinnittämisessä latauslaitteen kapasiteetin rajoittamiseen,
vaikka niittaamista ei mainita asetuksessa? 

Koska liimaaminen kuitenkin mainitaan asetuksessa niin käsitykseni 
mukaan se pitäisi voida katsoa riittävän pysyväksi.

Katsotaanko pysyvästi kapasiteetiltaan rajoitetuksi myös poikkisahaamalla 
rajoitettu lipas, vaikka sellaista rajoittamistapaa ei mainita asetuksessa? 
Aikaisemmin on valmistettu katkaisemalla pienikapasiteettisia lippaita 
muovisista rynnäkkökiväärin lippaista.

Mitä tarkoitetaan jousten kiinnityspisteillä sisäministeriön asetuksessa 
teknisistä vaatimuksista ampuma-aseeksi muuttamisen estämiseksi sekä 
latauslaitteen kapasiteetin pysyvästä rajoittamisesta ja sen toiminnan 
pysyvästä estämisestä.
Siinä lukee ”estämällä jousien asentaminen paikalleen poistamalla 
niiden kiinnityspisteet”. Jos kiinnityspisteillä tarkoitetaan jousia varten 
olevia reikiä, niin kuinka voisi poistaa reiät? 

Tarvitseeko keskisytytteisten lippaallinen kertatulitoimisten kiväärien 
kiinteiden latauslaitteiden kapasiteettia rajoittaa kymmeneen patruunaan 
tai sitä pienemmäksi? Esimerkiksi pistoolikaliberisissa vipulukkokivääreissä 
saattaa olla kiinteä yli kymmenen patruunan lipas. 
Tarvitseeko keskisytytteiseen lippaallinen kertatulitoimiseen kivääriin 
liitettävän latauslaitteen kapasiteettia rajoittaa kymmeneen patruunaan tai sitä 
pienemmäksi, jos sellaiset keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet ja sarjatuliaseet, 
joihin kyseiset latauslaitteet sopisivat ovat harvinaisia?
Vanhoissa deaktivoiduissa sarjatuliaseissa saattaa olla iskuria lukuun ottamatta
koko sarjatuliaseen laukaisukoneisto. Saako sellaisen esineen omistaja pitää 
hallussa kaikki sen osat, jos hän ei luovuta sitä kenellekään ja tekee siitä viiden 
vuoden siirtymäajan kuluessa ilmoituksen?  

Oletetaan, että joku ase on koottu osittain sarjatuliaseeseen valmistetuista
osista. Mikä ratkaisee silloin sen onko kyseessä aselain 9 §:n 4 kohdassa 
tarkoitettu ampuma-ase, joka on alun perin valmistettu toimimaan sarjatulella 
mutta joka on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai 
itselataavalla kertatulella? 

Joitakin lippaita saattaa olla valmistettu sekä sarjatuliasemalleihin joiden valmistus
on aloitettu vuonna 1946 että myös uudempiin sarjatuliasemalleihin. 

Mikä ratkaisee silloin sen, onko latauslaite valmistettu sarjatuliasemalliin, 
jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946?

Tämä viesti löytyy julkaistuna osoitteesta https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aarokustaanheimo/avoimia-kysymyksia-poliisihallitukselle-uudesta-aselaista/.
Pyydän vastaamaan näihin kysymyksiin julkisesti esimerkiksi Suomen poliisin 
internet-sivuilla tai sähköpostiviestillä, jossa selvästi lukee, että sen 
SAA JULKAISTA tai sähköpostiliitteellä, jonka saa julkaista. 
Nämä asiat koskevat monia muitakin ihmisiä kuin minua.

Parhain terveisin,

Aaro Kustaanheimo

Uusi Ampuma-aselaki

Vaikka uusi aselaki on ollut jo yli kuukauden voimassa, niin valtamedia ei mielestäni ole asiasta tarpeeksi tiedottanut. Siirtymäaika lippaiden omistajille päättyy kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta 14. tammikuuta 2020.
Nämä ovat vain omia päätelmiäni laki- ja asetusteksteistä. Minulla ei ole virallista asemaa, jonka perusteella voisin antaa oikeudessa sitovia lausuntoja. Käsitykseni saattavat myöhemmin tarkentua.
Tavallisilla aseluvilla ei saa pitää hallussa luvanvaraisia lippaita. Kapasiteettirajoituksen ylittävät lippaat saa siirtymäaikana myydä niiden kanssa yhteensopivien ns. erityisen vaarallisten aseiden lupien haltijoille tai sellaisille asealan elinkeinonharjoittajille, joilla on niitä asealan elinkeinoluvan perusteella pitää oikeus pitää.
Koska laista poistui kohta "tai aseen osan pysyvästi toimintakelvottomaksi" niin omia lippaita saa tehdä pysyvästi toimintakelvottomiksi tai pysyvästi pienikapasiteettisiksi. Koska asetuksen mukaan lippaan kapasiteetin voi rajoittaa liimaamalla este, niin sen pitäisi riittää, vaikka liimattu este olisi mahdollista työstää pois. Asetuksen termi "purkaa" voidaan ymmärtää niin kuin yleensä teknisten laitteiden purkaminen. Teknisten laitteiden purkamisella ei yleensä tarkoiteta työstökoneiden käyttöä vaan osien irrottamista toisistaan ehjinä ilman työkaluja tai esimerkiksi ruuvimeisselillä avaten. Siksi katson, että rajoittaminen ei ole riittävää, jos rajoittimen voi poistaa esimerkiksi ruuveja tai muttereita avaamalla. Ehkä siksi myöskään lausuntojen tarkentava ehdotus siitä, että rajoittaminen olisi riittävää jos sitä ei voi poistaa ilman työkaluja ei ole kelvannut. Ruotsikielisessä versiossa on sana ”brytas” mikä ei aivan vastaa suomen sanaa ”purkaa”.
Jos ei ole omaa asetta johon omat lippaat sopisivat, niin niitä saisi oletettavasti kuitenkin pitää hallussa niiden kanssa yhteensopivaan ns. erityisen vaaralliseen aseeseen saadulla rinnakkaisluvalla.
Toivottavasti olen ollut väärässä siinä, että sivulause mitätöisi ns. 1946 poikkeuksen. Sarjatuliasemalliin jonka valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946 valmistetun lippaan saisi kuitenkin yksiselitteisesti täyttämään kriteerin "ei sovi asennettavaksi keskisytytteiseen itselataavaan kertatuliaseeseen tai lippaalliseen kertatuliaseeseen" kiinnittämällä siihen ulokkeen, joka estäisi sen asentamisen ampuma-aseisiin. Koska ns. 1946-poikkeuksessa ei ole sanaa pysyvästi, niin ulokkeen kiinnityksen ei tarvitsisi lain kirjaimen mukaan olla pysyvää. En ole kuitenkaan varma, miten asiaa tuomioistuimissa tulkittaisiin. Ulokkeen kiinnittäminen vaihtoehtona toimintakelvottomaksi tai pienikapasiteettiseksi tekemiselle koskee kuitenkin vain sellaisia lippaita, jotka on valmistettu sarjatuliasemalliin, jonka valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946.
On kuitenkin vahvoja perusteita tulkita Suomi-konepistoolin ja Degtjarev-pikakiväärin lippaat sellaisinaan lupavapaiksi, koska lainsäätäjillä oli selvästi tahto jättää ne lupavapaiksi tai sitten asiassa on vakavasti valehdeltu. Jos kyseisten lippaiden luvanvaraisuudesta käydään rikosoikeutta, niin suosittelen puolustusasianajajia tutustumaan vastaukseen kanteluuni. Toivoisin kuitenkin jonkun virallisen julkisen lausunnon siitä, että laki ei ole tässä asiassa niin kuin se luetaan, vaan niin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut sitä sovellettavan. Voiko Poliisihallituksen kommenttia kanteluasiassani pitää sellaisena ja onko siis aselaki niin kuin PoHa sitä tulkitsee eikä niin kuin se lukee? Erään Oulun asepajan valmistaman kiväärimallin omistajien on syytä rajoittaa siinä käyttämiensä lippaiden kapasiteetti 10 patruunaan, jos heillä ei ole myös erityisen vaarallisen aseen lupaa, jolla saisi pitää hallussa isoja lippaita. Jos nimittäin toisessa kädessä on lipas ja toisessa keskisytytteinen lippaallinen kertatuliase, johon se sopii, niin ainakin silloin kyseinen lipas sopii keskisytytteiseen lippaalliseen kertatuliaseeseen. Tavallisille lippaallisille kertatuliaseille ei voi saada erityisen vaarallisen aseen lupaa, jolla saisi pitää aseeseen sopivia kapasiteettirajan ylittäviä lippaita.
Oletettavasti ei kuitenkaan olisi sinänsä rikos liittää itselataavan kertatuliaseen luvalla pidetty lipas lippaalliseen kertatuliaseeseen. Kuitenkin ison lippaan liittäminen ilman erityisen vaarallisen aseen lupaa olevaan itselataavaan aseeseen olisi ampuma-aserikos ainakin, jos lippaan asentajalla ei ole ns. erityisen vaarallisen aseen lupaa. Esityksen perusteluissa kuitenkin lukee ”Muuntamisena tai tilapäisenä muuntamisena ei kuitenkaan pidettäisi sitä, että direktiivissä A-luokkaan kuuluvan ampuma-aseen luvanhaltija yhdistää luvallisesti hallussaan olevan, A-luokan ampuma-aseeseen kuuluvan latauslaitteen direktiivissä B-luokkaan kuuluvaan, luvallisesti hallussaan olevaan aseeseen.”. En ole varma miten tuomioistuimet asiaa tulkitsisivat.
Lupia pelkille lippaille ilman asetta saisi todennäköisesti vain keräilyperusteella ja keräilyperusteella lupia saisi vain, jos on asekeräilijähyväksyntä.
Jos on aselupa itselataavaan kertatuliaseeseen, joka on luvitettu viimeistään 12.6.2017 niin sen luvalla saisi pitää ainakin kyseiseen aseeseen sopivia ns. latauslaitteita ja ehkä myös muitakin lippaita, mutta en ole asiasta varma. Ehkä myös myöhemminkin luvitettujen ERVA-aseiden luvilla saisi lainata lippaita jos kyseisellä luvalla saa lainata asetta, johon ne sopivat, mutta ei välttämättä omistaa niitä, jos ne eivät sovi omaan aseeseen. Pelkkien kapasiteettirajan ylittävien lippaiden säilytykseen ei oletettavasti vaadita turvakaappia, mutta ne on kuitenkin säilytettävä lukittuna siten, etteivät ne ole helposti anastettavissa. Itse aseelle on kuitenkin hankittava turvakaappi, jos sen luvalla saa pitää kapasiteettirajan ylittäviä lippaita.
Ongelmana lippaiden deaktivointiohjeessa on se, että lippaissa ei useinkaan ole erillisiä jousenkiinnityspisteitä. Joissakin patruunanostimissa on jousta varten reikä. Voiko reikäleivästä syödä reiän jättäen itse leivän syömättä? Ehkä voisi kuitenkin tulkita reiän täyttämisen jollain lujalla aineella jousen kiinnityspisteen poistamiseksi. Suosittelen valitsemaan liimaksi lippaiden toimintakelvottomiksi tai pienikapasiteettisiksi tekemiseen lujimpia kohtuullisen hintaisia liimoja mieluummin kuin vesiliukoisia yleisliimoja tai kuumaliimaa. Peltisen lippaan sisäpuolelle voi kiinnittää pellin paloja kaventamaan runkoa sisäpuolelta niin, että patruunanostimen liike alemmas rajoittuu, mutta kuitenkin jousi toimii. Silloin olisi mahdollista puhdistaa lipas poistamalla ensin pohjalevy. Liimaksi voi valita sekä epoksiliimaa että kuumankestävää liimaa. Todennäköisesti ei olisi riittävää kiinnittää rajoitinta pelkästään patruunanostimeen, jos ei samalla kiinnitetä pohjalevyä pysyvästi. Rajoittaminen poikkisahaamalla mahdollistaisi lippaan huoltopurkamisen kokonaan osiinsa. Sellaista rajoitustapaa ei kuitenkaan mainita asetuksessa. Lyhyen lippaan pohjalevyn alapuolelle voi kiinnittää esimerkiksi puupalikan, joka mahdollistaisi lipastuelta ampumisen.
Ongelmana lippaiden deaktivoinnista tai kapasiteetin rajoittamisessa hitsaamalla tai kovajuottamalla ja myöskin niiden työstämisessä kulmahiomakoneella saattaa olla myös se, että kyseiset työt ovat pääsääntöisesti tulitöitä. Tulitöiden tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla vaaditaan tulityökortti ja tulityökortin omaavan myöntämä tulityölupa. Arvelen, että kuitenkin talvella maastossa riittävän etäällä rakennuksista ja muista syttymisalttiista kohteista ne voidaan kuitenkin katsoa vähäisen palovaaran töiksi. En ole asiasta kuitenkaan aivan varma. Tulityöohjeet ovat laadittu käytännössä firmoja ajatellen ja ne soveltuvat huonosti yksityishenkilöiden sovellettaviksi. Kaikkia metalleja ei myöskään voi sellaisinaan hitsata yhteen. Esimerkiksi alumiinisen G3:n lippaan ruostumattomasta teräksestä valmistettua patruunanostinta ei voi suoraan hitsata kiinni lipasrunkoon.
En tiedä ovatko lippaan osat irti toisistaan aselain tarkoittamassa mielessä latauslaitteita. Asiassa voisi mahdollisesti soveltaa ennakkotapauksia siitä ovatko äänenvaimentimen osat irti toisistaan äänenvaimentimia, jos osat eivät erikseen toimisi äänenvaimentimina ja jos sellaisia tapauksia on. En kuitenkaan ole löytänyt internetistä sellaisia.
Epäselvää on, mitkä 11-20 patruunan lippaat katsotaan lupavapaiksi lyhyiden ja mitkä luvanvaraisiksi pitkien aseiden lippaiksi. Todennäköisesti ainakin pistoolikaliberisten pistoolien lippaat tulkitaan lyhyen aseen lippaiksi, jos niiden hallussapitäjällä ei ole pitkää asetta, johon ne sopisivat asennettavaksi. Jopa G3:sta on valmistettu lyhyen aseen määritelmän täyttävä muunnos. Kyseisellä videolla näkyvä ase on sarjatulitoiminen, mutta vastaavanlaisia itselataava kertatulitoimisia aseita olisi ainakin mahdollista valmistaa. Siksi G3:nkin 20 patruunan lippaat olisi periaatteessa mahdollista tulkita lupavapaiksi. Todennäköisesti tuomioistuimet eivät kuitenkaan asiaa näin tulkitsisi. Olen tosin onnistunut tunkemaan 21 .308 Winchester hylsyä teräksiseen G3:men lippaaseen, mutta en alumiiniseen.


Se että pelkät patruunavyöt eivät ole latauslaitteita eivätkä siis luvanvaraisia on ns. 1946-poikkeusta selvempi asia. Koska lakitekstissä ei lue, että ne olisivat latauslaitteita niin asiassa voidaan soveltaa lakiesityksen perusteluiden kohtaa ”Latauslaitteeksi ei katsota patruunavyötä, jos siihen ei kuulu syöttölaitetta tai -koneistoa tai muuta laitetta, jonka avulla patruunat syötetään ampuma-aseeseen.”. Epäselvää on sen sijaan se, ovatko vyösyöttölaitteet luvanvaraisia ilman patruunavyötä.
Uudet minimimitat kiväärille ja haulikolle ovat piipun pituuden osalta yli 300 mm ja kokonaispituuden osalta yli 600 mm. Aseluvan ehdoissa saattaa kuitenkin olla ehtona toisia pituuksia eikä silloin asetta saa lyhentää ehdot alittavaksi.
Vanhat starttipistoolit eivät useinkaan täytä uuden asetuksen kriteerejä ampuma-aseeksi muuttamisen estämisestä. Valitettavasti myöskään niiden muokkaaminen kriteerit täyttäväksi ei ole asetuksen mukaista deaktivointia. Siksi niiden omistajien olisi ehkä parasta tehdä niistä oma-aloitteisesti ilmoitus luvattomasta aseesta ja siten yrittää luvittaa ne kaasuaseiksi.

UusiAselakiOikeaMOV072

15.7.2019 voimaan tuleva ampuma-aselaki

Tervehdys kaikille Suomen aselaista kiinnostuneille!

Uusi lipaskieltolaiksi kutsumani aselaki tulee voimaan 15.7.2019. 
Tässä vaiheessa en vielä tiedä asetusten lopullista muotoa ja sitä sallitaanko lippaiden toimintakelvottomiksi tekemiseen 
ja kapasiteetin rajoittamiseen sellaisia menetelmiä, jotka eivät niitä peruuttamattomasti vahingoittaisi. Pidän suotavana, 
että lippaita säilytettäisiin tuleville sukupolville alkuperäisessä kunnossaan. Asekeräilijät jotka saisivat pitää lippaita aselupiensa 
perusteella eivät useinkaan halua tulla julkisuuteen omalla nimellään. Siksi olisi mielestäni hyvä, jos he tekisivät nyt ostotarjouksia 
kaipaamistaan lipasmalleista asealan elinkeinonharjoittajille. Asealan elinkeinonharjoittajat voisivat
sitten tehdä julkisesti ostotarjouksia yksityishenkilöille.

Sarjatuliaseiden joiden valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946, lippaiden osalta sanon, että tiukan legalistisesti ajatellen 
sivulause ”ja joka ei sovi asennettavaksi keskisytytteiseen itselataavaan kertatuliaseeseen tai lippaalliseen kertatuliaseeseen” 
mitätöi käytännössä koko poikkeuksen. Todennäköisesti ainakin aluksi lakia tullaan tulkitsemaan niin kuin on kerrottu. 
Pelkään kuitenkin, että tulkintaa muutetaan myöhemmin takautuvasti. Poliisihallitus saattaa esimerkiksi aluksi 
kertoa, etteivät jotkut lippaat tarvitse lupia ja sitten myöhemmin siirtymäajan päätyttyä väittää, että ne olisivatkin tulleet 
luvanvaraisiksi jo lain tullessa voimaan. Sillä tavoin se toimi aikoinaan starttipistoolien osalta. Olen tästä aiheesta tehnyt
kantelun oikeuskanslerille ja olen saanut vastauksen kanteluuni. Poliisihallituksen kommentti kanteluasiaan löytyy osoitteessa: 
https://drive.google.com/file/d/1AVmQB4qEG5FMxsxa6DZHUjG8B6Zy5OEo/view

Pelkään myös tullin kannattaman lisäyksen  "Aseen osaksi katsotaan myös latauslaite, jos se on sarjatuliaseen 
osa tai siihen liitettävä irrotettava latauslaite." aiheuttavan ongelmia. Suurin osa ns. latauslaitteista on nimittäin 
valmistettu alun perin sarjatuliaseita varten.

On myös epäselvää saako ns. erityisen vaarallisten aseiden luvilla pitää muita, kuin omiin aseisiin sopivia
ns. suurikapasiteettisia lippaita.
Olen valmistellut kansalaisaloitetta aselain korjaamista varten. Kaipaan toisia mukaan aloitteen valmisteluun ja tekemiseen. 
Jotta suuri osa lippaista ei muuttuisi laittomiksi, niin korjausten olisi tultava voimaan viimeistään siirtymäajan päättyessä. Kansalaisaloitelain mukaan aloitteen tekemiseen vaaditaan vähintään viisi vastuuhenkilöä, enkä siksi voi tehdä aloitetta yksin. 
Koska nykyinen hallitus on sellainen niin kuin se on, niin arvioin, ettei kannata tehdä aloitetta aselain muutoksen valmisteluun 
ryhtymisestä, vaan hyväksymistä vaille valmiita lakiehdotuksia, jotka voitaisiin vain hyväksyä tai hylätä. 
Myös voisi depenalisoida osittain lippaiden hallussapidon lisäämällä rikoslakiin poikkeus ilman, että tehtäisiin ampuma-aselakiin muutoksia.  
Lisäksi voisi tehdä aloitteen lipasluvasta niille, joilla ei ole lupaa B-luokan aseeseen eikä oikeutta lainata sellaisia ja niille, 
joilla on ns. erityisen vaarallisen aseen lupa. B-luokan aseet on lueteltu direktiivissä.  Kyseiseen luokkaan kuuluvan aseen 
luvan menettäminen on ainoa seuraamus, jonka direktiivi vaatii lippaan hallussapidosta.Pidän mahdollisena, että lain siirtymäaikaa joudutaan jatkamaan, niin kuin jouduttiin jatkamaan erään aikaisemmankin
lain siirtymäaikaa. Silloin saattaisi onnistua myöhemminkin lippaiden laittomaksi muuttumisen estäminen kansalaisaloitteella. 
Koska syksyllä aselupien käsittely ruuhkautuu muutenkin, niin ensi syksynä kuuden kuukauden siirtymäajan kuluessa
tulee olemaan aivan erityisen paljon ruuhkaa lupahakemusten käsittelyssä, johtuen valitusta aselain voimaantulopäivämäärästä.
Pidän Uuden Suomen Puheenvuoroa parhaana foorumina Suomen laista keskusteluun ja kansalaisaloitteiden valmisteluun.
Avoimen ministeriön foorumia ei enää ole.

Toivon tätä viestiä lähetettävän edelleen.

Ystävällisin terveisin ja hyvää juhannusta,

Aaro Kustaanheimo

Presidentti vahvisti uuden aselain

Tasavallan presidentti vahvisti uuden aselain 7.6.2019 ja määräsi sen tulemaan voimaan 15.7.2019.