Luonnos lausunnoksi sisäministeriölle

Tämä ei ole lausuntoni lopullinen muoto, vaan se on tässä julkisessa
ennakkotarkastuksessa.
 
 

Sarjatuliasemallien joiden valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946, latauslaitteille 

tarkoitettu poikkeusta on oletettavasti tarkoitus tulkita, niin että ne eivät sovi asennettavaksi 

keskisytytteisiin itselataaviin kertatuliaseisiin tai lippaallisiin kertatuliaseisiin, jos sellaiset 

aseet ovat Suomessa harvinaisia eikä kyseisiä latauslaitteita
hallussa pitävällä ole hallussa sellaista eikä lupaa sellaiseen aseeseen.

Asia olisi syytä vahvistaa asetuksessa esimerkiksi seuraavanlaisella lauseella.
”Sarjatuliaseen latauslaitteen ei katsota sopivan asennettavaksi
keskisytytteiseen itselataavaan kertatuliaseeseen tai lippaalliseen
kertatuliaseeseen, jos sitä hallussa pitävällä ei ole hallussa sellaista keskisytytteistä 

itselataavaa kertatuliasetta tai lippaallista kertatuliasetta, johon se sopisi asennettavaksi 

ja sellaiset aseet ovat Suomessa harvinaisia.”


Jos tulevaisuudessa tulkinta, joidenkin vanhojen sarjatuliaseiden lippaiden
osalta muuttuu, niin asiasta on syytä tiedottaa hyvissä ajoin tiedottaen
tuleva päivämäärä, jonka jälkeen muuttunut tulkinta on voimassa.

Starttipistoolien osalta vuonna 2011 tehtiin valitettavasti niin, että
lakimuutoksen jälkeen aluksi tiedotettiin, etteivät ne tarvitse lupia.
Niiden omistajia vastaan alettiin käydä sen jälkeen rikosoikeudenkäyntejä.
Vastoin aikaisempia tiedotteita  niiden kerrottiin tulleen luvanvaraisiksi
jo silloin kun lakimuutos tuli voimaan.

Jos lain tulkintaa, joidenkin lippaiden osalta myöhemmin muutetaan,
niin olisi asiaankuuluvaa antaa niiden omistajille uusi siirtymäaika.


Asetusluonnos lippaan toiminnan pysyvästä estämisestä on sillä
tavalla hyvä, että se mahdollistaa sen, ettei ulkonäkö muutu.
Hyvä jos hitsaamista ei edellytetä lippaiden toimintakelvottomiksi tai
pienikapasiteettisiksi tekemisessä.
Mielestäni jousen kiinnityspisteiden poistamista ei olisi kuitenkaan hyvä 

edellyttää lippaiden toimintakelvottomiksi tekemisessä, koska niissä 

ei välttämättä ole erillisiä kiinnityspisteitä eivätkä ne ole toiminnan kannalta oleellisia.

Jos myöskään ei edellytetä metallin työstämistä, niin silloin voi
toimintakelvottomaksi tekemisen tehdä parhaassa tapauksessa
tuhoamatta peruuttamattomasti esineen historiallista arvoa.



Mielestäni Suomessa asetuksessa olisi syytä sallia sellaisia kapasiteetinrajoitusohjeita,
jotka eivät estäisi lippaiden muuntamista mahdollisten tulevien EU-standardien mukaisiksi.
Myöskin olisi hyvä sallia samat menetelmät mitä sallitaan toisissa EU- ja Schengen-maissa.


Ehdotan sallituksi kapasiteetinrajoitusmenetelmäksi metalli- tai muoviprofiilien tai nauhojen liimaamista
lippaiden rungon sisäpuolelle rajoittamaan patruunanostimen liikettä alemmas.
Levyäkin voisi liimata kaventamaan runkoa sisäpuolelta.
Mielestäni olisi hyvä jos ei edellytettäisi pohjalevyn kiinnittämistä, koska sen 

poistaminen saattaa olla tarpeellista puhdistamista varten.
Lautaslippaan kapasiteettia voi rajoittaa liimaamalla kaaren muotoista profiilia 
runkoon rajoittamaan patruunoiden lipastusta, niin että päällä oleva levy voi kuitenkin pyöriä.


Lautaslippaan voi tehdä yhden tai kahden patruunan kapasiteettiseksi liimaamalla
patruunakiekon kiinni. Sellaisen kapasiteettia voi rajoittaa myös liimaamalla
kaaren muotoisia muovi- tai metalliprofiileja runkoon kiinni niin, että 
patruunakiekko voi kuitenkin pyöriä.

Eräiden konepistoolien rumpulippaat voisi tehtä
10 patruunan kapasiteettiseksi kiinnittämällä patruunakiekko liimaamalla 

runkoon ja täyttämä patruunauraa niin, että patruunantyönnintä ei voi vääntää
enempää taakse päin, kun sen eteen mahtuu vain kymmenen patruunaa.
Jos ei tarkemmin määritellä kaikille lippaille sopivia ohjeita kapasiteetin 

rajoittamiseen ja, toiminnan estämiseen niin voisi kuitenkin määritellä, että 

toimenpide katsotaan pysyväksi, jos sitä ei voi ilman työkaluja peruuttaa.
Eräiden aseiden rumpulippaita voi tehdä pienikapasiteettisiksi täyttämällä 

patruuna-uraa niin, että siihen mahtuu vain kymmenen patruunaa. 

 



Käytännössä valtiovalta ja valtamedia ovat vakavasti laiminlyöneet
asedirektiivi- ja aselakiasiasta tiedottamisen. Ennen kuin laki tulee
voimaan, niin olisi syytä tiedottaa syrjäseutujen vanhoillekin
lippaiden ja aseiden omistajille asiasta mieluiten jokaiseen kotiin 

lähetettävällä tiedotteella, jossa kaikki faktat ovat oikein ja jossa 

neuvottaisiin ottamaan asiasta selvää internetistä. Sekin olisi kuitenkin
valitettavan myöhään. 

Ns. Vihreän liiton kanta aseasioihin

Ns. Vihreän liiton kanta aseasioihin: https://www.facebook.com/groups/metsastajat/permalink/2753779544637521/

Poliisihallitus saattaa pettää lippaiden omistajat

Aikoinaan vuonna 2011 uuden aselain tultua voimaan Poliisihallitus ilmoitti, etteivät starttipistoolit tarvitse lupia. Myöhemmin se on kuitenkin aloittanut vastoin aikaisempia ilmoituksia ilmoittanut niiden tulleen luvanvaraisiksi lain voimaan tullessa. Sen jälkeen on käyty rikosoikeudenkäyntejä starttipistoolien omistajia vastaan. Poliisihallitus saattaa pettää lippaiden omistajat samalla tavoin ilmoittamalla aluksi, etteivät jotkut lippaat tarvitse lupia eikä niitä tarvitse tehdä toimintakelvottomiksi tai pienikapasiteettisiksi. Myöhemmin siirtymäajan päätyttyä se saattaa kuitenkin ilmoittaa, että niiden omistajien olisi lain mukaan pitänyt niistä luopua, muuntaa ne toimintakelvottomiksi tai pienikapasiteettisiksi tai hankkia aselupa, jolla niitä saisi pitää. Sen jälkeen heitä saatetaan tuomita ampuma-aserikoksista vastoin aikaisempia tiedotteita. Jotta näin ei kävisi niin, kyseisten esineiden omistajien on parasta ajaa omaa etuaan seuraamalla minun tekemisiä internetissä ja äänestämällä Perussuomalaisia. Mitä enemmän ääniä Perussuomalaiset saavat niin, sitä todennäköisemmin aselakia saadaan korjattua ennen kuin lippaiden omistajia koskeva kuuden kuukauden siirtymäaika päättyy.
Toivottavasti ampuma-aseiden lippaita omistaville ikäihmisille tiedotetaan eduskunnan hyväksymästä lipaskieltolaiksi kutsumastani aselakiesityksestä ja kehotetaan heitä ottamaan asiasta tarkemmin selvää internetistä. Olen siitä niin sanotusti pitänyt meteliä sosiaalisessa mediassa. Valitettavasti vanhat ihmiset, joita asedirektiivi- ja aselakiasia koskisi eivät välttämättä vielä tiedä siitä yhtään mitään. Ampuma-aseiden lippaita ja niiden omistajia on Suomessa paljon. Mm. Puolustusvoimat on myynyt noin 1,5-2 miljoonaa lipasta yksityishenkilöille ja yksityisille tahoille.

Olisiko ns.1946-poikkeus mahdollista korjata asetuksella?

Olisiko ns.1946-poikkeus mahdollista korjata asetuksella? Minulle saa lähettää ideoita.

Lipaskieltolaki ja poliittinen muisti, osa 2

Seurasin aikoinaan tarkkaan aselakiesitys HE 106/2009 käsittelyä. Kyseistä esitystä kritisoitiin siitä, että se määrittelee suuren määrän esineitä ampuma-aseiksi väljällä ampuma-aseen määritelmän laajennuksella. Käytännössä laajennusta on sovellettu vaihtelevasti ns. starttipistooleihin. Aluksi lain tultua voimaan ilmoitettiin, että starttipistoolit eivät tarvitse lupia. Myöhemmin kuitenkin alettiin käymään rikosoikeudenkäyntejä siitä mitkä niistä ovat luvanvaraisia. Vastoin aikaisempia tiedotteita myöhemmin tulkittiin, että ne tulivat luvanvaraisiksi jo silloin kun aselakimuutos tuli voimaan.
Pidän todennäköisenä, että lippaiden osalta tulee käymään samoin. Mahdollisesti Poliisihallitus tiedottaa, että Suomi-konepistoolin, Degtjarev DP 27 ja Lahti-Salorannan lippaat eivät tarvitse lupia eikä niitä tarvitse muuntaa toimintakelvottomiksi tai pienikapasiteettisiksi. Sitten joskus kuuden kuukauden siirtymäajan päätyttyä saatetaan tiedottaa, että kyseiset lippaat ovat luvanvaraisia ja ne ovat olleet luvanvaraisia lain voimaantulosta lähtien. Tässä tapauksessa luvanvaraisuus tarkoittaisi käytännössä kieltoa, koska vain harvoilla on sellaisia aselupia, joiden perusteella kyseisiä esineitä saisi pitää hallussa, jos ne tulkitaan luvanvaraisiksi.
Aselakiesitys HE 106/2009 teetti Vanhasen II hallitus. Hallituspuolueita olivat siinä Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta, Vihreä liitto ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue. Laki tuli voimaan 13.6.2011.
Eduskunnassa 19.3.2019 läpi menneen aselakiesityksen teetti Sipilän hallitus. Siinä hallituspuolueina olivat Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta ja Perussuomalaiset (13.6.2017 asti). Kun Perussuomalaiset hajosivat, niin hallitukseen jäi Sininen tulevaisuus.
Oletettavasti Timo Soini piti ulkoministerin virkaansa tärkeämpänä kuin aselakien kiristämisen vastustamista. Perussuomalaiset olisivat mahdollisesti voineet vastustaa aselain kiristämistä tehokkaammin pysymällä kokonaisuudessaan hallituksessa tai eroamalla kaikki hallituksesta.        Toivon nyt Perussuomalaisten vaalivoittoa. Arvioni on, että mitä enemmän he saavat ääniä, niin sitä todennäköisemmin lakia ehditään korjata ennen kuin lippaiden omistajia koskeva kuuden kuukauden siirtymäaika päättyy. Koska Suomessa ei ole jyrkästi erotettu lainsäädäntövaltaa toimeenpanovallasta, niin sisäministerillä on jonkin verran valtaa vaikuttaa aselain tulkintaan. Siitäkin syystä toivon Jussi Halla-ahon pääsevän sisäministeriksi. En tiedä haluaako hän sitä itse.  Käytännössä arvioni on myös, että Perussuomalaisia äänestämällä voi nyt tehokkaimmin vastustaa lakien valmistelemista anonyyminä ja salaisena virkamiestyönä.                                                         
Aikoinaan Suomen Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen oli sillä linjalla, että keskeneräisistä asioista ei pidä keskustella. Arvelen keskustan ja kokoomuksen olevan tulevaisuudessakin sillä kannalla. Myöskään en ole huomannut, että Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto, Suomen ruotsalainen kansanpuolue tai Suomen Kristillisdemokraatit olisivat kritisoineet hallituspuolueita viime aikoina aselakien valmistelusta tai yleensä salaisesta ja anonyymistä lainvalmistelusta.                                                                             

Linkki kanteluuni oikeuskanslerille: https://asepolitiikka.blogspot.com/2019/01/kanteluni-oikeuskanslerille-12122018.html
 
Poliisihallituksen kommentti kanteluuni: https://drive.google.com/file/d/1AVmQB4qEG5FMxsxa6DZHUjG8B6Zy5OEo/view?fbclid=IwAR3zz_LaffPK1OeBqw36QOhoqjqO-G6JLjImxWN3qfOuW4gKCC2UMlVIcxQ
 
Vastaus kanteluuni: https://drive.google.com/file/d/1YQ8dCkKRagxmYyeRjSfuIOYJ3dEfr_Qi/view?fbclid=IwAR2DvunIGjtRX8-prBzJKPWt7OC-NR3kCdfAoZRpORWqpVNi_mHNErzvJvA 
 
Linkki vanhaan starttipistoolijuttuun: https://www.mikkoniskasaari.fi/node/172
 
 
Aaro Kustaanheimo 

Miten menettelen lausuntokierroksella

Tässä asioita mietittyäni olen päätynyt siihen, että ainakin itse ehdotan sisäministeriölle 
menetelmiä lippaiden kapasiteetin rajoittamiseen. Muut henkilöt ja järjestöt saavat tehdä asiassa
omat päätöksensä. Olen tietoinen siitä, että jos Suomessa määritellään asetukseen erilaiset 
kapasiteetin rajoitusmenetelmät kuin muualla, niin se saattaa aiheuttaa harmia muihin maihin 
matkustaville urheiluampujille. Tässä saattaa käydä niinkin, että EU-tasoisia kapasiteetin
rajoitusohjeita ei määritellä, mutta kuitenkin direktiivi pysyy voimassa ja sitä sovelletaan eri tavoin eri
maissa ja ampumaharrastajat saattavat joutua käyttämään eri lippaita esimerkiksi Puolassa, Saksassa ja 
Ranskassa. Olisi toki etunsa siinä, jos ensin selvitettäisiin minkälaisia menetelmiä muissa 
EU- ja Schengen-maissa sallitaan. 
Koska uusi aselaki tulee todennäköisesti ensi kesänä 
voimaan, niin aikaa asian selvittämiseen ei välttämättä ole riittävästi. Pidän kuuden kuukauden 
siirtymäajan takia kuitenkin kiireellisenä rajoitusmenetelmien säätämistä asetuksella. Oikeusturvan 
kannalta olisi parasta tehdä kapasiteetin rajoittaminen erikseen asetuksessa sallitulla tavalla. Vaikka 
joku asetuksessa sallittu rajoitusmenetelmä ei olisi käytännössä pysyvä, niin se olisi kuitenkin aselain 
tarkoittamassa mielessä pysyvä, jos se olisi erikseen asetuksessa määritelty pysyväksi.
Saavutettujen etuuksien säilyttämislauseke viimeistään 12.6.2017 luvitetuille aseille ei myöskään 
koske muita kuin itselataavia aseita. Kuitenkin yli 10 patruunan lippaita on ainakin jonkin verran 
käytössä myös aseissa, joiden toimintatapa on lippaallinen kertatuli.
Esimerkiksi seuraavalle Oulun asepajan valmistamalle kiväärimallille ei saisi ns. erityisen vaarallisen 
aseen lupaa, jolla saisi käyttää siihen sopivia lippaita. http://www.oulunasepaja.fi/muutos21.jpg 

Siksi niiden omistajilla on syytä olla mahdollisuus muuntaa lippaansa 10 patruunan kapasiteettisiksi.
Mitä enemmän laillisia vaihtoehtoja lippaiden omistajilla on, niin sitä vähemmän
lippaita todennäköisesti tullaan laittomasti kätkemään. Sen että niillä lippaiden
omistajilla, jotka eivät saisi aselupiensa perusteella pitää niitä hallussa normaalikapasiteettisina 
olisi mahdollisuus muuntaa ne pienikapasiteettisiksi ei ainakaan välttämättä tarvitsisi olla pois 
niiltä urheiluampujilta, jotka kuljettaisivat lippaita ulkomaille.  Ne toiminta-ampujat, jotka 
matkustelevat lippaidensa kanssa ulkomailla saavat usein pitää lippaitaan normaalikapasiteettisina 
aselupiensa perusteella tai he saattavat voida ne väliaikaisesti luovuttaa jollekin niiden hallussapitoon 
oikeutetulle. Syrjäseutujen lippaiden omistajilla on kuitenkin huonommat mahdollisuudet tehdä niin. 
Yleisesti urheiluammunnassa käytettäviin aseisiin löytyy myös usein kohtuullisen hintaisia 
tehdasvalmisteisia pienikapasiteettisia lippaita. Sen sijaan joihinkin harvinaisempiin asemalleihin 
ei välttämättä löydy. 
Myöskin vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutustoiminnassa olisi mahdollisesti käytännöllisempää
käyttää rajoitettuja lippaita, koska sellaisten katoaminen ei olisi niin vakava asia, jos sellaisia
ei luokiteltaisi aseiden osiksi.
Myönnän ajavani tässä asiassa omaa etuani. Olen ajatellut 
valmistaa tuliaseiden lippaita ja hylsyjä käyttäviä ilmapyssyjä. Saisin mahdollisesti käyttää sellaisissa 
vain pienikapasiteettisia lippaita. Olen myös ajatellut myydä pienikapasiteettisiksi muunnettuja
lippaita. Intressiristiriitoja ei voida nyt kuitenkaan välttää.
Asioiden suhteuttaminen on vaikeaa. Esimerkiksi ei tiedetä montako pääsääntöisesti kielletyiksi 
aseiden osiksi muuttuvaa lipasta ja niiden omistajaa on Suomessa. Oma arvioni kyseisten esineiden 
määrästä on 1-5 miljoonaa. Puolustusvoimat on myynyt noin 1,5- 2 miljoonaa lipasta. Omistajien 
määrästä tiedetään sitäkin vähemmän. Mielestäni mahdollisuus muuntaa lippaita pienikapasiteettisiksi 
on ja olisi ollut parempi ratkaisumalli myös Suomi KP:n, Emman ja Lahti-Salorannan lippaiden 
luvanvaraistamatta jättämiseen, kuin ns. 1946-poikkeus. 
Koen myös kapasiteetin rajoittamisen mahdollistavat hallintovaliokunnan lisäykset
suurella työllä saavutetuksi muokkaukseksi lakiesitykseen, josta toivottavasti on käytännössäkin hyötyä.

Aaro Kustaanheimo 

Kysymys toisille

Hallintovaliokunnan käsittelyissä aselakiesitykseen saatiin seuraavanlaiset lisäykset toimintakelvottomia lippaita koskevaan kohtaan. Lisäykset ovat lihavoituna.

"Aseen osa katsotaan sellaisen ampuma-aseen osaksi, jonka osaksi se on valmistettu tai tarkoitettu. Aseen osana ei kuitenkaan pidetä latauslaitteeksi valmistettua esinettä, jonka toiminta on pysyvästi estetty tai jonka kapasiteetti on pysyvästi rajoitettu edellä 2 momentissa mainittua kapasiteettia pienemmäksi. Sisäministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, millä edellytyksillä latauslaitteen toiminta on katsottava pysyvästi estetyksi tai kapasiteetti pysyvästi rajoitetuksi."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/HaVM_37+2018.aspx

Onko teillä hyviä ideoita siitä, minkälaisia menetelmiä lippaiden
kapasiteetin rajoittamiseen kannattaisi ehdottaa lausunnoissa sisäministeriölle?

Lausunnot asetusluonnoksia varten on pyydetty lähettämään viimeistään 12.4.2019. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f74fd633-57f6-4514-be3f-701497b43040/9d769ed9-165e-4382-90bc-a2b652f1b731/LAUSUNTOPYYNTO_20190301113145.pdf