Syrjiikö Facebook asemyönteisiä poliittisia mainoksia?

Yritin mainostaa Facebookissa ylläpitämälläni Asedirektiivi- ja aselaki-sivustolla "Valtaväestö sai tilaamansa lipaskieltolain"-kirjoitustani ja kuvaa, jossa lukee "Olkaa hyvä valtaväestö! Saitte tilaamanne lipaskieltolain." valiten kohderyhmäksi 18 vuotta täyttäneet Suomessa asuvat. Facebook kuitenkin tulkitsi julkaisut mainoskäytäntöjensä vastaisiksi. Perusteena kohta: https://www.facebook.com/polic…/…/prohibited_content/weapons . Se ei kuitenkaan mielestäni ole tarpeeksi selvä poliittisten mainosten osalta. Kyseisissä julkaisuissa ei suoraan myydä tai markkinoida aseita tai niiden osia. Facebook antoi minulle 180 vuorokautta aikaa valittaa mainostilini sulkemisesta.
Mielestäni äänestäjien kuuluisi saada tietää minkälaisia lakeja he ovat tilanneet ja saaneet, vaikka aihe ei sinänsä kiinnostaisi. On mielestäni asiaan kuuluvaa, että demokratiassa myös tavallisia äänestäjiä syyllistetään säädetyistä laeista.
Olisiko syytä siksi siirtyä Facebookista MeWe:en ja muihin kilpaileviin sosiaalisiin medioihin?
Käytännössä Facebookiin voisi luoda massapakoa sieltä valmistelevia
ryhmiä.

Lippaiden kapasiteetin pysyvä rajoittaminen ja niiden toiminnan estäminen pysyvästi

Tämä kirjoitus on suunnattu erityisesti niille lippaiden omistajille, joilla ei ole ns. erityisen vaarallisen aseen lupaa eikä mahdollisuutta saada sellaista. Niitä joilla sellainen on, suosittelen tutustumaan Toiminta-ampujien foorumiin ja Firearms United – Finlandin sivuihin.

Tässä on omia ideoitani lippaiden kapasiteetin pysyvään rajoittamiseen ja niiden toiminnan pysyvään estämiseen ja sarjatuliasemalleihin joiden valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946 valmistettujen lippaiden osalta myös niiden aseeseen asentamisen estämisestä ja myös muualta internetistä löytämiäni ideoita. En ota vastuuta kumpienkaan soveltamisesta. Minulla ei myöskään ole virallista asemaa jonka perusteella voisin antaa oikeudessa sitovia lausuntoja. Lihavoinnit tässä kirjoituksessa ovat minun.

Nykyään erityisen vaarallisiksi aseiksi luokitellaan myös sarjatuliaseista muunnetut aseet, itselataavat kertatuliaseet joissa on tai joiden luvalla saa käyttää kapasiteettirajan ylittävää lipasta ja kahdella kädellä olkapäätä vasten tai muuten kahden käden otteella ammuttavaksi tarkoitetut lyhyet itselataavat aseet.

Siirtymäaika päättyy vuorokauden vaihteessa 14.1.2020-15.1.2020. 15.1.2020 aseen osaksi luokiteltavan lippaan hallussapito ilman siihen oikeuttavaa lupaa on ampuma-aserikos, vaikka se olisi hankittu laillisesti ennen lain voimaantuloa. Asealan elinkeinonharjoittajat, jotka saisivat vastaanottaa kaikkia luvanvaraisia lippaita eivät valitettavasti näytä yleensä osoittaneen halukkuutta vastaanottaa niitä.

Lipas jonka toiminta on pysyvästi estetty tai jonka kapasiteetti on pysyvästi rajoitettu aselain 3 § 2 momentissa mainittua kapasiteettia pienemmäksi ei ole aseen osa.

Lipas joka ei ole aseen osa EI OLE LUVANVARAINEN. 

Yksi vaihtoehto on tehdä lippaasta päältäpurettava. Voi kiinnittää esteen lipasrungon sisäpuolella niin, että sisälle mahtuu vain kymmenen patruunaa. Myöhemmin voi valmistaa lippaan päältä sisään laitettavan patruunanostimen ja jousen. Jos lippaaseen ilman patruunanostinta ja jousta mahtuu vain kymmenen patruunaa niin yhtätoista ei ainakaan saa mahtumaan patruunanostimen ja jousen kanssa. Itse olen useimmiten hitsannut putkea lipasrungon sisäpuolelle rajoittamaan patruunanostimen liikettä alemmas. Alkuperäistä jousta ei silloin välttämättä voi käyttää, mutta voi laittaa uuden jousen, joka mahtuu menemään putken läpi. Alumiinin hitsaaminen vaikeaa, varsinkin jos ei ole sellaista hitsauskonetta, jossa voisi käyttää suojakaasuna argonia. Itselläni on käytössä vain sellainen hitsauskone, jossa ei ole suojakaasun syöttöä. Esteen kiinnittämisessä alumiiniseen lippaaseen voi kuitenkin käyttää lipasrungon läpi menevää tappia, jonka molempiin päihin voi hitsata teräslevyä. Sillä tavoin voi kiinnittää esteen jopa pysyvämmin kuin hitsaamalla alumiinia. Olen myös hitsannut huonoin tuloksin alumiinia ilman suojakaasua sillä tavoin, että olen sahannut alumiiniputkesta renkaita, jotka olen painanut hitsauspistoolilla kiinni hitsattavaan lippaaseen. Hitsausten jälkeen voi vielä vahvistaa kiinnitystä esimerkiksi epoksiliimalla ja kovettuvalla hartsilla. Koska asetuksen mukaan lippaan kapasiteetin voi rajoittaa liimaamalla este, niin sen pitäisi riittää, vaikka liimattu este olisi mahdollista työstää pois.

Asetuksen termi ”purkaa” voidaan ymmärtää niin kuin yleensä teknisten laitteiden purkaminen. Teknisten laitteiden purkamisella ei yleensä tarkoiteta työstökoneiden käyttöä vaan osien irrottamista toisistaan ehjinä ilman työkaluja tai esimerkiksi ruuvimeisselillä avaten. Siksi katson, että rajoittaminen ei ole riittävää, jos rajoittimen voi poistaa esimerkiksi ruuveja tai muttereita avaamalla. Ehkä siksi myöskään lausuntojen tarkentava ehdotus siitä, että rajoittaminen olisi riittävää jos sitä ei voi poistaa ilman työkaluja ei ole kelvannut. Ruotsinkielisessä versiossa on sana ”brytas” mikä ei aivan vastaa suomen sanaa ”purkaa”. Tällä hetkellä ei voi olla ennakkotapauksia siitä mitkä liimat katsotaan riittävän pysyviksi lippaiden toiminnan estämiseen ja kapasiteetin rajoittamiseen.

Se kuinka rankkoja keinoja lippaiden kapasiteetin rajoittamiseen kannattaa käyttää riippuu mm. siitä kuinka paljon menetettävää asiassa on. Jos on esimerkiksi sellainen työpaikka, aselupa, lentolupakirja, virka tai luottamustehtävä, jonka voi menettää tai jos on tullut julkisuuteen tai jos epäilee joutuvansa poliisin silmätikuksi, niin kannatta olla erityisen huolellinen ja käyttää erityisen pysyviä menetelmiä. Liimaaminen on sillä tavoin hyvä vaihtoehto, että se ei välttämättä tuhoa peruuttamattomasti esineen historiallista arvoa. Suosittelen siihen kestävimpiä kohtuullisen hintaisia liimoja. Koska se on ainakin tulkittavissa lailliseksi, niin heikomminkin pysyvillä liimoilla kuten kuumaliimalla, vesiliukoisella yleisliimalla tai tapettiliisterillä liimaaminen parempi vaihtoehto kuin lippaiden kätkeminen laittomasti sellaisinaan.

Pelkästään popniiteillä tai muuten niittaamalla kapasiteetin rajoittamista tai toiminnan estämistä en pidä riittävänä, koska niittaamista ei mainita asetuksessa. Kuitenkin niittaamista voi käyttää muiden kiinnitystapojen kuten liimaamisen lisäksi.

Ylen jutusta voi saada käsityksen, että liimaaminen olisi tarkoitettu vain muovisille lippaille. Niin ei kuitenkaan lue asetuksessa. Olin perustellut ennen lausuntokierrosta sisäministeriölle vaihtoehtoisten menetelmien sallimista sillä, että kaikilla lippaiden omistajilla ei ole välttämättä mahdollisuutta kaikenlaisten menetelmien käyttämiseen.

Tulli näyttäisi yrittävän antaa ymmärtää, että sarjatuliaseen lipas olisi luvanvarainen, vaikka se olisi tehty asetuksessa mainitulla tavalla pysyvästi toimintakelvottomaksi tai pysyvästi kapasiteetiltaan rajoitetuksi.  Pidän sellaista tulkintaa kuitenkin vääränä. Kyseisessä asiakirjassa on lainattu lakitekstiä, mutta laitettu kohta ”Edellä kohdassa 1 tarkoitettuna” eri kohtaan kuin lakitestin ”Edellä 2 ja tässä momentissa”. Selvää on myös, että melkein kaikkia sarjatuliaseiden ns. latauslaitteita on mahdollista käyttää myös itselataavissa kertatuliaseissa ja lippaallisissa kertatuliaseissa eikä sarjatulitoimisuutta siksi voi mielestäni pitää lippaan ominaisuutena.

Olen jakanut sosiaalisessa mediassa vastausta kanteluuni ja PoHa:n kommenttia siihen. Firearms United – Finland päätti olla ehdottamatta lausunnoissaan kapasiteetin rajoittamismenetelmiä, koska siitä saattaisi olla haittaa, jos Suomessa olisi eri standardit siihen kuin muissa EU- ja Schengen-maissa. Etelä-Suomessa toiminta-ampujilla on yleensä suhteellisen hyvät mahdollisuudet saada sellaisia aselupia, joilla saa hankkia luvanvaraisia lippaita.

Sen sijaan syrjäseuduilla monilla ei sellaisiin välttämättä ole mahdollisuutta. Lippaallinen kertatulitoimisille aseille ei voi saada sellaista aselupaa, jolla saisi pitää luvanvaraisia lippaita paitsi ehkä siinä tapauksessa, että ase katsotaan sarjatuliaseesta muunnetuksi aseeksi, jolloin se olisi ns. ERVA-ase.

Seuraavana linkkejä internetkeskusteluihin, joilla olen kirjoittanut lipasasiasta.

https://maanpuolustus.net/threads/aselaki-ja-hallussapitolupa-luvalliset-ja-luvattomat-aseet.5198/page-41

https://maanpuolustus.net/threads/deko-aseet.6941/

https://maanpuolustus.net/threads/komissio-kielt%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-itselataavat.4750/page-142

https://ylilauta.org/jorma/88180615#no109328780

https://ylilauta.org/yhteiskunta/94302503#no109327466

https://ylilauta.org/jorma/108050362#no110755491

http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=109584

http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=98464&start=2295

Toiminta-ampujien foorumin useimpia keskusteluja voi lukea vain sen rekisteröityneet käyttäjät:

https://www.toiminta-ampujat.fi/phpBB/viewtopic.php?f=90&t=44881&start=630

https://www.toiminta-ampujat.fi/phpBB/viewtopic.php?f=90&t=47068&start=30

https://www.toiminta-ampujat.fi/phpBB/viewtopic.php?f=90&t=27537&start=18900

https://www.toiminta-ampujat.fi/phpBB/viewtopic.php?f=90&t=46163&start=15

Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallisen Yhdistyksen keskustelupalsta on ollut jumissa pitkään:

http://pkymasehist.fi/phpBB2/viewtopic.php?f=15&t=17728

http://pkymasehist.fi/phpBB2/viewtopic.php?f=15&t=17814

Tarkka-ampujakillan keskustelupalstalla olen myös kirjoittanut asedirektiiviasiasta:

https://www.takilta.fi/keskustelu/index.php?PHPSESSID=c1umpuu147koaerc4qi3uc9tr0&topic=15609.60

Sisäministeriön sivuilta löytyy lausuntoja asetusluonnoksista: https://intermin.fi/ampuma-asedirektiivi/perustiedot

Lausuntoni asetusluonnoksista sisäministeriölle: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f74fd633-57f6-4514-be3f-701497b43040/aa4b4883-6f4d-4bb3-a2d9-71d6a3fa48bd/LAUSUNTO_20190627100548.pdf

Blogieni osoitteet: https://asepolitiikka.blogspot.com/ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aarokustaanheimo/

Youtube-kanavani: https://www.youtube.com/channel/UCj9Ol-DuG9xzRJzkKDK94Xw

Facebook-sivustoni: https://www.facebook.com/asepolitiikka/

Twitter-profiilini: https://twitter.com/AKustaanheimo

Jokin verran olen julkaissut lippaiden toimintakelvottomiksi ja pienikapasiteettisiksi tekemistä esittäviä videoita Youtube-kanavallani.

Asetuksen ohje kapasiteetin pysyvään rajoittamiseen soveltuu myös konepistoolien rumpulippaille ja pikakiväärien lautaslippaille toisin kuin sen ohje toiminnan estämiseen.

Todennäköisesti tuomioistuimet tulkitsisivat että, koska lainsäätäjän tahto oli jättää Suomi KP:n, Emman ja Lahti-Salorannan lippaat luvanvaraistamatta, niin ne eivät ole luvanvaraisia, vaikka ne eivät tarkkaan ottaen täyttäisi kriteeriä ”ei sovi asennettavaksi keskisytytteiseen itselataavaan kertatuliaseeseen tai lippaalliseen kertatuliaseeseen”.

Muiden vanhojen sarjatuliasemallien lippaiden osalta asia on epävarmempi. Joka tapauksessa sellaiseen sarjatuliasemalliin jonka valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946 valmistetun lippaan saisi täyttämään yksiselitteisesti kyseisen kriteerin kiinnittämällä siihen ulokkeen, joka estäisi sen asentamisen kaikenlaisiin ampuma-aseisiin. Koska ns. 1946-poikkeuksessa ei ole sanaa pysyvästi, niin ulokkeen kiinnityksen ei tarvitsisi lain kirjaimen mukaan olla pysyvää. En ole kuitenkaan varma, miten asiaa tuomioistuimissa tulkittaisiin. Ulokkeen kiinnittäminen vaihtoehtona toimintakelvottomaksi tai pienikapasiteettiseksi tekemiselle koskee kuitenkin vain sellaisia lippaita, jotka on valmistettu sarjatuliasemalliin, jonka valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946.

Runo K. Kurkon kirjoituksessa Aselehdessä 4/2019 Mika Lehtosen väitettiin sanoneen ”lipas tulisi deaktivoida poistamalla jousi ja patruunan nostin ja myös lippaan suu tulee työstää siten, että lipasta ei voi käyttää aseen lippaana”, mikä näyttäisi olevan vastoin asetusta ja vanhojen sarjatuliaseiden lippaiden osalta vastoin saamiani vastauksia sisäministeriöltä ja vastoin Poliisihallituksen kommenttia kanteluasiaan, jossa on myös Lehtosen nimi.  Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ohjeistus ei saa olla ristiriidassa lain eikä asetuksen kanssa. Eräällä keskustelupalstalla esitettiin, että PoHa olisi ohjeistanut, että rajoittamisen voisi tehdä laittamalla rajoitin lippaan sisään ja liimaamalla pohjalevy kiinni.

Laissa lukee: ”Aseen osana ei kuitenkaan pidetä latauslaitteeksi valmistettua esinettä, jonka toiminta on pysyvästi estetty tai jonka kapasiteetti on pysyvästi rajoitettu edellä 2 momentissa mainittua kapasiteettia pienemmäksi. Sisäministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, millä edellytyksillä latauslaitteen toiminta on katsottava pysyvästi estetyksi tai kapasiteetti pysyvästi rajoitetuksi.”

Toiminta-ampujien foorumilla on ollut erimielisyyttä siitä saako omia aseiden osia tehdä pysyvästi toimintakelvottomiksi. On esitetty, ettei edes asealan elinkeinon harjoittaja saisi. Pysyvästi kapasiteetiltaan rajoitetuksi tekeminen ei kuitenkaan ole pysyvästi toimintakelvottomaksi tekemistä. Myös pysyvästi kapasiteetiltaan ampuma-aselain 3 § 2 momentissa mainittua pienemmäksi rajoitetut lippaat ovat lupavapaita. Olisi outoa, jos asetuksessa mainitulla tavalla pysyvästi toimintakelvottomaksi tekeminen olisi kiellettyä, mutta pysyvästi pienikapasiteettiseksi tekeminen sallittua. Kohta ”tai aseen osan pysyvästi toimintakelvottomaksi” on poistettu 112 b §:stä, mutta ei 103 §:stä. Lippaan kapasiteetin rajoittaminen pysyvästi ampuma-aselain 3 § 2 momentissa mainittua pienemmäksi ei ole pysyvästi toimintakelvottomaksi tekemistä.

Jos omia lippaita ei saa tehdä pysyvästi toimintakelvottomiksi, niin sitten minua on informoitu vakavasti väärin. Saamassani vastauksessa sisäministeriöltä lukee: ”Luvan hakemisen sijasta henkilö voi kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta luovuttaa ampuma-aseen tai sen osan sille, jolla on ampuma-aselain nojalla oikeus kyseisen ampuma-aseen tai sen osan hankkimiseen tai luovuttaa ampuma-aseen tai aseen osan valtiolle, jolloin ampuma-ase tai aseen osa siirtyy korvauksetta valtion omistukseen taikka tehdä latauslaite pysyvästi toimintakelvottomaksi tai pysyvästi kapasiteetiltaan rajoitetuksi.”  Sanamuodon ”tämän lain vastaisesti” 103 §:ssä voi tulkita mahdollisesti usealla erilaisella kieliopillisesti oikealla tavalla. Voi tulkita, ettei ampuma-aserikkomuksia koskeva pykälä kiellä siinä mainittuja asioita vaan ainoastaan säätää sakkorangaistuksen siinä mainituista teoista ja laiminlyönneistä jos ne on kielletty muualla ampuma-aselaissa, mutta mahdollista on myös tulkita sen kieltävän asioita. Selvästikin lainsäätäjillä oli HE 179/2018 mukaan tarkoitus sallia aseen osiksi luokiteltujen lippaiden tekeminen pysyvästi toiminnaltaan estetyiksi. Ainakaan se ei ole asealan elinkeinonharjoittajien yksinoikeus, vaikka itse ampuma-aseiden deaktivointi on. HE 179/2018 perusteluissa lukee: ”Esitettyjen muutosten johdosta ne latauslaitteiden haltiat, jotka eivät jatkossa saa lupaa latauslaitteisiin, joutuisivat luopumaan latauslaitteista, eli esimerkiksi luovuttamaan ne niiden hallussapitoon oikeutetulle, tai tekemään ne toimintakelvottomiksi.” Selvästikin lainsäätäjillä oli tarkoitus, että aseen osiksi luokiteltavia lippaita saisi tehdä pysyvästi toiminnaltaan estetyiksi.

Yksi mahdollinen tulkinta on, että aseiden osiksi luokiteltavia esineitä saa tehdä toimintakelvottomiksi, mutta vain ns. latauslaitteiden osalta laki tunnustaa, että ne eivät olisi enää pysyvästi toimintakelvottomiksi tehtyinä aseiden osia. Lippaan tekeminen pysyvästi toimintakelvottomaksi on varmemmin laillista, jos rajoittaa ensin sen kapasiteetin pysyvästi aselain 3 § 2 momentissa mainittua kapasiteettia pienemmäksi. Tällöin lipas ei olisi aseen osa silloin, kun sen tekee pysyvästi toimintakelvottomaksi.

On lisäksi huomioitava, että Ampuma-aselaki ja sisäministeriön asetus eivät puhu pysyvästi toimintakelvottomista latauslaitteista vaan latauslaitteista, joiden toiminta on pysyvästi estetty. Lakiteksteissä sanoilla on suppeampia ja laajempia merkityksiä kuin arkikielessä. Esimerkiksi haulikon patruunat eivät ole aselain tarkoittamassa mielessä keskisytytteisiä patruunoita, vaikka ne ovat teknisesti keskisytytteisiä, koska ne ovat määritelty laissa omaksi patruunatyypikseen. Voisi siis tulkita, että lippaan toiminnan estäminen asetuksessa mainitulla tavalla ei olisi kuitenkaan ampuma-aserikkomuksia koskevan aselain pykälän tarkoittamassa mielessä pysyvästi toimintakelvottomaksi tekemistä. Joka tapauksessa on vähemmän huono vaihtoehto syyllistyä ampuma-aserikkomukseen ennen siirtymäajan päättymistä kuin ampuma-aserikokseen sen päätyttyä. Tätä kirjoitusta on muokattu viimeksi 11.1.2020.

Aaro Kustaanheimo

Viesti keskustan kansanedustajille

Arvoisat Suomen Keskustan kansanedustajat!

EU-komissio aikoo kieltää lyijyluodit, lyijyhaulit ja lyijyiset kalastuspainot

asetuksella ilman asian parlamentaarista käsittelyä.

Lyijyammusten kielto aiheuttaisi paljon ongelmia metsästäjille ja monille

ampumaharrastajille, koska kohtuullisen hintaisia korvaavia vaihtoehtoja

ei ole tarjolla. Myöskin metsäteollisuudelle tulisi haittaa teräshauleista

puissa, jos niitä käytettäisiin enemmän metsissä.

Aiheesta on asiaa Firearms Unitedin sivuilla.

Firearms United - Finlandin mukaan 19 päivä

(Suomen päättäjien evästämä) virkamies tuo esiin Suomen kannan.

Ehdotan, että esittäisitte vastalauseen kyseiselle EU-asetukselle ja EU-komission

epädemokraattiselle menettelytavalle.

Suuri määrä ampuma-aseiden lippaita uhkaa muuttua laittomiksi vuorokauden

vaihteessa 14.1.2020-15.1.2020, koska valtamediassa ei uudesta aselaista

ole tarpeeksi tiedotettu. On myös epäselvää esimerkiksi se, että mitkä

liimat katsotaan riittävän pysyviksi lippaiden kapasiteetin rajoittamisessa.

Poliisihallitus ei ole julkaissut tarpeellisia soveltamisohjeita aselakia varten.

Olen lähettänyt kysymyksiä uuden aselain tulkinnasta PoHa:lle,

mutta en ole saanut vastauksia. Lähetin sisäministerille ja pääministerille

ehdotuksen pidentää aselain kuuden kuukauden siirtymäaikaa vähän alle

kahdella kuukaudella. 

Tämä viesti löytyy julkaistuna osoitteesta https://asepolitiikka.blogspot.com/2019/11/viesti-keskustan-kansanedustajille.html .

Parhain terveisin,

Aaro Kustaanheimo

Avoin viesti pääministerille uuden aselain ongelmista

Herra Pääministeri!

Uusi aselaki tuli voimaan 15.7.2019. Kuitenkaan Poliisihallitus ei ole

julkaissut tarpeellisia soveltamisohjeita sitä varten. Kyseisen aselain

tulkinnasta on paljon epäselvyyttä. Olen lähettänyt siitä kysymyksiä PoHa:lle,

mutta en ole saanut vastauksia. Suuri määrä ampuma-aseiden lippaita

uhkaa muuttua laittomiksi kuuden kuukauden siirtymäajan päättyessä

vuorokauden vaihteessa 14.1.2020-15.1.2020. Valtamedia ei ole

tästä aiheesta tarpeeksi tiedottanut. Ehdotan siirtymäajan pidentämistä

vähän alle kahdella kuukaudella. Todennäköisesti EU-komissio ei asiasta

kiinnostuisi.

Ehdotan siirtymäsäädösten muokkaamista seuraavalla tavalla. Lisäykseni

ovat lihavoitu ja poistettavaksi ehdottamani kohdat yliviivattu.

”Sen, joka on 12 päivänä kesäkuuta 2017 jälkeen hankkinut 9 §:n 4–6 kohdassa

tarkoitetun ampuma-aseen tai sen osan, on
kuuden kuukauden kuluessa tämän

lain voimaantulosta viimeistään 13 maaliskuuta 2020 haettava ampuma-aseen

hallussapitoon oikeuttavaa lupaa poliisilta. Ennen tämän lain voimaantuloa

myönnetty kyseisen ampuma-aseen ja aseen osan hallussapitoon oikeuttava lupa

on voimassa, kunnes lupahakemus on ratkaistu. Lupahakemus käsitellään maksutta.

Jos hakemusta ei ole määräajassa tehty, lupa raukeaa määräajan päätyttyä. Luvan

hakemisen sijasta henkilö voi viimeistään 13 maaliskuuta 2020
kuuden

kuukauden kuluessa lain voimaantulostaluovuttaa  9 §:n 4–6 kohdassa

tarkoitetun ampuma-aseen tai sen osan sille, jolla on tämän lain nojalla oikeus

kyseisen ampuma-aseen tai sen osan hankkimiseen, tai luovuttaa ampuma-aseen

tai aseen osan valtiolle, jolloin ampuma-ase tai aseen osa siirtyy korvauksetta

valtion omistukseen.”

Seuraavanlaisen lauseen lisääminen ampuma-aselain muutossäädöksiin ei rikkoisi EU-direktiiviä.

”Se, joka on hankkinut viimeistään 14 heinäkuuta 2019 aseen osaksi

luokiteltavan latauslaitteen ja jolla ei ole hallussa asedirektiivin

liitteessä 1 tarkoitettua B-luokan asetta eikä lupaa sellaiseen eikä

oikeutta lainata sellaista ja jolla ei ole aseenkäsittelylupaa voi viimeistään

13 maaliskuuta 2020 luovuttaa kyseisen latauslaitteen

sille, jolla on tämän lain nojalla oikeus sen hankkimiseen,

tai tehdä sen pysyvästi toimintakelvottomaksi, tai rajoittaa

sen kapasiteetin pysyvästi tämän lain 3 § 2 momentissa

mainittua kapasiteettia pienemmäksi, tai luovuttaa sen valtiolle,

jolloin se siirtyy korvauksetta valtion omistukseen.”

Ainoa direktiivin edellyttämä seuraamus normaalikapasiteettisen lippaan

hallussapidosta on B-luokan aseen luvan menettäminen. B-luokan aseita

ovat muut kuin ns. erityisen vaaralliset pistoolit, revolverit, pienoisrevolverit,

useimmat pienoispistoolit, lippaallinen kertatulitoimiset haulikot, joiden piipun

pituus on enintään 60 senttimetriä, useimmat itselataavat kertatuliaseet, monet

muu ase luokan aseet ja kyseiseen luokkaan kuuluvat ampuma-aseet,

jotka on muunnettu ampumaan paukkupatruunoita, ärsytystä aiheuttavia

aineita, muita tehoaineita tai pyroteknisiä patruunoita tai kun ne on

muutettu kunnialaukauksiin käytettäviksi aseiksi tai ääniaseiksi,

Siirtymäajan pidennyksen olisi tultava voimaan viimeistään vuorokauden vaihteessa

14.1.2020-15.1.2020, jotta lippaat eivät silloin muuttuisi laittomiksi.

Tämä viesti löytyy julkaistuna osoitteesta https://asepolitiikka.blogspot.com/2019/11/avoin-viesti-paamisterille-uuden.html .

Parhain terveisin,

Aaro Kustaanheimo

Avoimia kysymyksiä Poliisihallitukselle uudesta aselaista

Arvoisat vastaanottajat! 

Tässä on kysymyksiäni uuden aselain tulkinnasta Poliisihallitukselle.

Saako viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2017 myönnetyllä, voimassa 
olevalla ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavalla luvalla sellaiselle 
aselain 9 §:n 4–6 kohdassa tarkoitetulle ampuma-aseelle, jonka 
yksilöintitiedot luvanhaltija on ilmoittanut poliisille 12 päivään kesäkuuta
2017 mennessä hankkia ja pitää hallussa muita aseiden osiksi luokiteltavia
latauslaitteita kuin kyseiseen aseeseen sopivia?
Siirtymäsäännöksissä lukee: "Ennen tämän lain voimaantuloa, mutta 
viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2017 myönnetyn, voimassa olevan 
ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan sellaiselle 9 §:n 4–6 
kohdassa tarkoitetulle ampuma-aseelle tai sen osalle, jonka yksilöintitiedot 
luvanhaltija on ilmoittanut poliisille 12 päivään kesäkuuta 2017 mennessä, 
voimassaolo jatkuu tämän lain voimaan tullessa. Edellä mainittu 
ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa sisältää myös 
oikeuden hankkia ja pitää hallussa 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuja 
latauslaitteita."
Saako 12 päivänä kesäkuuta 2017 jälkeen hankitun aselain 9 §:n 4–6 
kohdassa tarkoitetun ampuma-aseen luvalla hankkia ja pitää hallussa 
muita luvanvaraisia latauslaitteita kuin kyseiseen aseeseen sopivia?
Jos ampuma-aseen luvalla saa hankkia vain kyseiseen aseeseen sopivia 
luvanvaraisia lippaita niin kuinka lippaita toiselle luovuttava henkilö voisi 
varmistaa, että lupa oikeuttaa hankkimaan juuri kyseisiä lippaita?

Mitkä lippaat katsotaan pitkien ja mitkä lyhyiden aseiden lippaiksi 
vai katsotaanko ne lähtökohtaisesti sekä pitkien että lyhyiden aseiden 
latauslaitteiksi? 

Millä patruunoilla mitataan lippaan kapasiteetti, jos siihen sopii 
esimerkiksi sekä .223 Remington että .458 Socom patruunat?  
Samaan lippaaseen saattaa mahtua 30 .223 Remington patruunaa, 
mutta vain 10 .458 Socom patruunaa.

Ovatko Škorpion-konepistoolin 20 patruunan lippaat aseiden osia? 
Ne sopivat itselataava kertatulitoimisiin pistooleihin. Ovatko 
sarjatuliaseeseen liitettävät alun perin 10 patruunan tai 
sitä pienempikapasiteettiset, kuten Škorpion-konepistoolin 
10 patruunan lippaat lippaat, luvanvaraisia aseiden osia, jos 
niiden kapasiteettia ei ole erikseen pysyvästi rajoitettu?
Monista yleisistä pistoolimalleista, kuten Glockista,  
on  myös olemassa sarjatuliversiot ja siinä mielessä
myös Glockin lippaat ovat sarjatuliaseeseen liitettäviä.

Useimpia ampuma-aseiden lippaita on mahdollista käyttää sekä pitkissä 
että lyhyissä aseissa ja sekä sarjatuliaseissa, itselataavissa 
kertatuliaseissa, että lippaallisissa kertatuliaseissa. On esimerkiksi 
olemassa kiväärejä, jotka on suunniteltu käyttämään Glock-pistoolin 
lippaita. 

Ovatko latauslaitteen osat irti toisistaan latauslaitteita? 
Katsotaanko pelkkä lipasrunko latauslaitteeksi? Esimerkiksi 
tehdasvalmisteisen 10 patruunan lippaan kapasiteettia saattaa voida 
nostaa hieman vaihtamalla patruunanostimen. 

HE 183/1997 perusteluissa lukee ”Aseen osana tulisi pitää ainoastaan 
edellä mainittuja toiminnallisia kokonaisuuksia, ei sen sijaan aseen 
osien osia.” 
Päteekö kyseinen perustelujen kohta tulkintaohjeena edelleen myös 
myöhemmin luvanvaraistettuihin aseiden osiin?
Mitkä kaikki esineet katsotaan luvanvaraisiksi sarjatuliaseiden osiksi? 
Esimerkiksi sarjatuliaseen kaasumäntäsysteemi ja sen osat saattavat 
olla täysin samanlaisia kuin vastaavanlaisen itselataavan kertatuliaseen. 
Sarjatuliaseen iskurikin mahdollistaa sarjatulen yhdessä muiden osien 
kanssa siinä mielessä, että jos sitä ei ole niin sarjatulta ei voi ampua. 
Kuitenkin se saattaa olla täysin samanlainen kuin itselataavan kertatuliaseen, 
lippaallisen kertatuliaseen tai kertatuliaseen iskuri. Asiasta olisi mielestäni 
syytä tehdä tämän kaltainen selkeä ohje, josta näkisi selvästi, että mitkä 
kaikki esineet ovat luvanvaraisia ja mitkä eivät ole. Selvät ohjeet asiasta 
olisivat tarpeellisia siksi, ettei turhaan tehtäisi ilmoituksia luvattomista aseiden 
osista.
Katsotaanko jotkut esineet sarjatuliaseen osiksi vain, jos ne ovat yhdessä 
toisten kanssa eivätkä irti toisistaan?

Onko tulossa tarkempia virallisia ohjeita lippaiden kapasiteetin 
rajoittamiseen ja toimintakelvottomaksi tekemiseen, ennen kuuden 
kuukauden siirtymäajan päättymistä, kuin mitä on nyt asetuksessa? 

Mitkä liimat katsotaan riittävän pysyviksi latauslaitteen toiminnan 
pysyvään estämiseen tai sen kapasiteetin pysyvään rajoittamiseen? 

Mitkä liimat katsotaan riittävän pysyviksi metallisille lippaille?
Olisiko niille syytä käyttää kuumankestävää liimaa, jos ei ole
mahdollisuutta hitsaamiseen? 

Epoksiliimat ovat lujia, mutta eivät kestä korkeita lämpötiloja.
Kuumankestävät liimat  eivät ole erityisen lujia.

Jos metallisen lippaan kapasiteettia rajoittaa liimaamalla sen rungon
sisäpuolelle esteen, niin olisiko myös esimerkiksi heikennettävä
sen rakennetta niin, että jos liima poistetaan niin runko hajoaisi
käyttökelvottomaksi?

Voidaanko myös niittaaminen katsoa riittävän pysyväksi menetelmäksi
esteen kiinnittämisessä latauslaitteen kapasiteetin rajoittamiseen,
vaikka niittaamista ei mainita asetuksessa? 

Koska liimaaminen kuitenkin mainitaan asetuksessa niin käsitykseni 
mukaan se pitäisi voida katsoa riittävän pysyväksi.

Katsotaanko pysyvästi kapasiteetiltaan rajoitetuksi myös poikkisahaamalla 
rajoitettu lipas, vaikka sellaista rajoittamistapaa ei mainita asetuksessa? 
Aikaisemmin on valmistettu katkaisemalla pienikapasiteettisia lippaita 
muovisista rynnäkkökiväärin lippaista.

Mitä tarkoitetaan jousten kiinnityspisteillä sisäministeriön asetuksessa 
teknisistä vaatimuksista ampuma-aseeksi muuttamisen estämiseksi sekä 
latauslaitteen kapasiteetin pysyvästä rajoittamisesta ja sen toiminnan 
pysyvästä estämisestä.
Siinä lukee ”estämällä jousien asentaminen paikalleen poistamalla 
niiden kiinnityspisteet”. Jos kiinnityspisteillä tarkoitetaan jousia varten 
olevia reikiä, niin kuinka voisi poistaa reiät? 

Tarvitseeko keskisytytteisten lippaallinen kertatulitoimisten kiväärien 
kiinteiden latauslaitteiden kapasiteettia rajoittaa kymmeneen patruunaan 
tai sitä pienemmäksi? Esimerkiksi pistoolikaliberisissa vipulukkokivääreissä 
saattaa olla kiinteä yli kymmenen patruunan lipas. 
Tarvitseeko keskisytytteiseen lippaallinen kertatulitoimiseen kivääriin 
liitettävän latauslaitteen kapasiteettia rajoittaa kymmeneen patruunaan tai sitä 
pienemmäksi, jos sellaiset keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet ja sarjatuliaseet, 
joihin kyseiset latauslaitteet sopisivat ovat harvinaisia?
Vanhoissa deaktivoiduissa sarjatuliaseissa saattaa olla iskuria lukuun ottamatta
koko sarjatuliaseen laukaisukoneisto. Saako sellaisen esineen omistaja pitää 
hallussa kaikki sen osat, jos hän ei luovuta sitä kenellekään ja tekee siitä viiden 
vuoden siirtymäajan kuluessa ilmoituksen?  

Oletetaan, että joku ase on koottu osittain sarjatuliaseeseen valmistetuista
osista. Mikä ratkaisee silloin sen onko kyseessä aselain 9 §:n 4 kohdassa 
tarkoitettu ampuma-ase, joka on alun perin valmistettu toimimaan sarjatulella 
mutta joka on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai 
itselataavalla kertatulella? 

Joitakin lippaita saattaa olla valmistettu sekä sarjatuliasemalleihin joiden valmistus
on aloitettu vuonna 1946 että myös uudempiin sarjatuliasemalleihin. 

Mikä ratkaisee silloin sen, onko latauslaite valmistettu sarjatuliasemalliin, 
jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946?

Tämä viesti löytyy julkaistuna osoitteesta https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aarokustaanheimo/avoimia-kysymyksia-poliisihallitukselle-uudesta-aselaista/.
Pyydän vastaamaan näihin kysymyksiin julkisesti esimerkiksi Suomen poliisin 
internet-sivuilla tai sähköpostiviestillä, jossa selvästi lukee, että sen 
SAA JULKAISTA tai sähköpostiliitteellä, jonka saa julkaista. 
Nämä asiat koskevat monia muitakin ihmisiä kuin minua.

Parhain terveisin,

Aaro Kustaanheimo

Uusi Ampuma-aselaki

Vaikka uusi aselaki on ollut jo yli kuukauden voimassa, niin valtamedia ei mielestäni ole asiasta tarpeeksi tiedottanut. Siirtymäaika lippaiden omistajille päättyy kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta 14. tammikuuta 2020.
Nämä ovat vain omia päätelmiäni laki- ja asetusteksteistä. Minulla ei ole virallista asemaa, jonka perusteella voisin antaa oikeudessa sitovia lausuntoja. Käsitykseni saattavat myöhemmin tarkentua.
Tavallisilla aseluvilla ei saa pitää hallussa luvanvaraisia lippaita. Kapasiteettirajoituksen ylittävät lippaat saa siirtymäaikana myydä niiden kanssa yhteensopivien ns. erityisen vaarallisten aseiden lupien haltijoille tai sellaisille asealan elinkeinonharjoittajille, joilla on niitä asealan elinkeinoluvan perusteella pitää oikeus pitää.
Koska laista poistui kohta "tai aseen osan pysyvästi toimintakelvottomaksi" niin omia lippaita saa tehdä pysyvästi toimintakelvottomiksi tai pysyvästi pienikapasiteettisiksi. Koska asetuksen mukaan lippaan kapasiteetin voi rajoittaa liimaamalla este, niin sen pitäisi riittää, vaikka liimattu este olisi mahdollista työstää pois. Asetuksen termi "purkaa" voidaan ymmärtää niin kuin yleensä teknisten laitteiden purkaminen. Teknisten laitteiden purkamisella ei yleensä tarkoiteta työstökoneiden käyttöä vaan osien irrottamista toisistaan ehjinä ilman työkaluja tai esimerkiksi ruuvimeisselillä avaten. Siksi katson, että rajoittaminen ei ole riittävää, jos rajoittimen voi poistaa esimerkiksi ruuveja tai muttereita avaamalla. Ehkä siksi myöskään lausuntojen tarkentava ehdotus siitä, että rajoittaminen olisi riittävää jos sitä ei voi poistaa ilman työkaluja ei ole kelvannut. Ruotsikielisessä versiossa on sana ”brytas” mikä ei aivan vastaa suomen sanaa ”purkaa”.
Jos ei ole omaa asetta johon omat lippaat sopisivat, niin niitä saisi oletettavasti kuitenkin pitää hallussa niiden kanssa yhteensopivaan ns. erityisen vaaralliseen aseeseen saadulla rinnakkaisluvalla.
Toivottavasti olen ollut väärässä siinä, että sivulause mitätöisi ns. 1946 poikkeuksen. Sarjatuliasemalliin jonka valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946 valmistetun lippaan saisi kuitenkin yksiselitteisesti täyttämään kriteerin "ei sovi asennettavaksi keskisytytteiseen itselataavaan kertatuliaseeseen tai lippaalliseen kertatuliaseeseen" kiinnittämällä siihen ulokkeen, joka estäisi sen asentamisen ampuma-aseisiin. Koska ns. 1946-poikkeuksessa ei ole sanaa pysyvästi, niin ulokkeen kiinnityksen ei tarvitsisi lain kirjaimen mukaan olla pysyvää. En ole kuitenkaan varma, miten asiaa tuomioistuimissa tulkittaisiin. Ulokkeen kiinnittäminen vaihtoehtona toimintakelvottomaksi tai pienikapasiteettiseksi tekemiselle koskee kuitenkin vain sellaisia lippaita, jotka on valmistettu sarjatuliasemalliin, jonka valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946.
On kuitenkin vahvoja perusteita tulkita Suomi-konepistoolin ja Degtjarev-pikakiväärin lippaat sellaisinaan lupavapaiksi, koska lainsäätäjillä oli selvästi tahto jättää ne lupavapaiksi tai sitten asiassa on vakavasti valehdeltu. Jos kyseisten lippaiden luvanvaraisuudesta käydään rikosoikeutta, niin suosittelen puolustusasianajajia tutustumaan vastaukseen kanteluuni. Toivoisin kuitenkin jonkun virallisen julkisen lausunnon siitä, että laki ei ole tässä asiassa niin kuin se luetaan, vaan niin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut sitä sovellettavan. Voiko Poliisihallituksen kommenttia kanteluasiassani pitää sellaisena ja onko siis aselaki niin kuin PoHa sitä tulkitsee eikä niin kuin se lukee? Erään Oulun asepajan valmistaman kiväärimallin omistajien on syytä rajoittaa siinä käyttämiensä lippaiden kapasiteetti 10 patruunaan, jos heillä ei ole myös erityisen vaarallisen aseen lupaa, jolla saisi pitää hallussa isoja lippaita. Jos nimittäin toisessa kädessä on lipas ja toisessa keskisytytteinen lippaallinen kertatuliase, johon se sopii, niin ainakin silloin kyseinen lipas sopii keskisytytteiseen lippaalliseen kertatuliaseeseen. Tavallisille lippaallisille kertatuliaseille ei voi saada erityisen vaarallisen aseen lupaa, jolla saisi pitää aseeseen sopivia kapasiteettirajan ylittäviä lippaita.
Oletettavasti ei kuitenkaan olisi sinänsä rikos liittää itselataavan kertatuliaseen luvalla pidetty lipas lippaalliseen kertatuliaseeseen. Kuitenkin ison lippaan liittäminen ilman erityisen vaarallisen aseen lupaa olevaan itselataavaan aseeseen olisi ampuma-aserikos ainakin, jos lippaan asentajalla ei ole ns. erityisen vaarallisen aseen lupaa. Esityksen perusteluissa kuitenkin lukee ”Muuntamisena tai tilapäisenä muuntamisena ei kuitenkaan pidettäisi sitä, että direktiivissä A-luokkaan kuuluvan ampuma-aseen luvanhaltija yhdistää luvallisesti hallussaan olevan, A-luokan ampuma-aseeseen kuuluvan latauslaitteen direktiivissä B-luokkaan kuuluvaan, luvallisesti hallussaan olevaan aseeseen.”. En ole varma miten tuomioistuimet asiaa tulkitsisivat.
Lupia pelkille lippaille ilman asetta saisi todennäköisesti vain keräilyperusteella ja keräilyperusteella lupia saisi vain, jos on asekeräilijähyväksyntä.
Jos on aselupa itselataavaan kertatuliaseeseen, joka on luvitettu viimeistään 12.6.2017 niin sen luvalla saisi pitää ainakin kyseiseen aseeseen sopivia ns. latauslaitteita ja ehkä myös muitakin lippaita, mutta en ole asiasta varma. Ehkä myös myöhemminkin luvitettujen ERVA-aseiden luvilla saisi lainata lippaita jos kyseisellä luvalla saa lainata asetta, johon ne sopivat, mutta ei välttämättä omistaa niitä, jos ne eivät sovi omaan aseeseen. Pelkkien kapasiteettirajan ylittävien lippaiden säilytykseen ei oletettavasti vaadita turvakaappia, mutta ne on kuitenkin säilytettävä lukittuna siten, etteivät ne ole helposti anastettavissa. Itse aseelle on kuitenkin hankittava turvakaappi, jos sen luvalla saa pitää kapasiteettirajan ylittäviä lippaita.
Ongelmana lippaiden deaktivointiohjeessa on se, että lippaissa ei useinkaan ole erillisiä jousenkiinnityspisteitä. Joissakin patruunanostimissa on jousta varten reikä. Voiko reikäleivästä syödä reiän jättäen itse leivän syömättä? Ehkä voisi kuitenkin tulkita reiän täyttämisen jollain lujalla aineella jousen kiinnityspisteen poistamiseksi. Suosittelen valitsemaan liimaksi lippaiden toimintakelvottomiksi tai pienikapasiteettisiksi tekemiseen lujimpia kohtuullisen hintaisia liimoja mieluummin kuin vesiliukoisia yleisliimoja tai kuumaliimaa. Peltisen lippaan sisäpuolelle voi kiinnittää pellin paloja kaventamaan runkoa sisäpuolelta niin, että patruunanostimen liike alemmas rajoittuu, mutta kuitenkin jousi toimii. Silloin olisi mahdollista puhdistaa lipas poistamalla ensin pohjalevy. Liimaksi voi valita sekä epoksiliimaa että kuumankestävää liimaa. Todennäköisesti ei olisi riittävää kiinnittää rajoitinta pelkästään patruunanostimeen, jos ei samalla kiinnitetä pohjalevyä pysyvästi. Rajoittaminen poikkisahaamalla mahdollistaisi lippaan huoltopurkamisen kokonaan osiinsa. Sellaista rajoitustapaa ei kuitenkaan mainita asetuksessa. Lyhyen lippaan pohjalevyn alapuolelle voi kiinnittää esimerkiksi puupalikan, joka mahdollistaisi lipastuelta ampumisen.
Ongelmana lippaiden deaktivoinnista tai kapasiteetin rajoittamisessa hitsaamalla tai kovajuottamalla ja myöskin niiden työstämisessä kulmahiomakoneella saattaa olla myös se, että kyseiset työt ovat pääsääntöisesti tulitöitä. Tulitöiden tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla vaaditaan tulityökortti ja tulityökortin omaavan myöntämä tulityölupa. Arvelen, että kuitenkin talvella maastossa riittävän etäällä rakennuksista ja muista syttymisalttiista kohteista ne voidaan kuitenkin katsoa vähäisen palovaaran töiksi. En ole asiasta kuitenkaan aivan varma. Tulityöohjeet ovat laadittu käytännössä firmoja ajatellen ja ne soveltuvat huonosti yksityishenkilöiden sovellettaviksi. Kaikkia metalleja ei myöskään voi sellaisinaan hitsata yhteen. Esimerkiksi alumiinisen G3:n lippaan ruostumattomasta teräksestä valmistettua patruunanostinta ei voi suoraan hitsata kiinni lipasrunkoon.
En tiedä ovatko lippaan osat irti toisistaan aselain tarkoittamassa mielessä latauslaitteita. Asiassa voisi mahdollisesti soveltaa ennakkotapauksia siitä ovatko äänenvaimentimen osat irti toisistaan äänenvaimentimia, jos osat eivät erikseen toimisi äänenvaimentimina ja jos sellaisia tapauksia on. En kuitenkaan ole löytänyt internetistä sellaisia.
Epäselvää on, mitkä 11-20 patruunan lippaat katsotaan lupavapaiksi lyhyiden ja mitkä luvanvaraisiksi pitkien aseiden lippaiksi. Todennäköisesti ainakin pistoolikaliberisten pistoolien lippaat tulkitaan lyhyen aseen lippaiksi, jos niiden hallussapitäjällä ei ole pitkää asetta, johon ne sopisivat asennettavaksi. Jopa G3:sta on valmistettu lyhyen aseen määritelmän täyttävä muunnos. Kyseisellä videolla näkyvä ase on sarjatulitoiminen, mutta vastaavanlaisia itselataava kertatulitoimisia aseita olisi ainakin mahdollista valmistaa. Siksi G3:nkin 20 patruunan lippaat olisi periaatteessa mahdollista tulkita lupavapaiksi. Todennäköisesti tuomioistuimet eivät kuitenkaan asiaa näin tulkitsisi. Olen tosin onnistunut tunkemaan 21 .308 Winchester hylsyä teräksiseen G3:men lippaaseen, mutta en alumiiniseen.


Se että pelkät patruunavyöt eivät ole latauslaitteita eivätkä siis luvanvaraisia on ns. 1946-poikkeusta selvempi asia. Koska lakitekstissä ei lue, että ne olisivat latauslaitteita niin asiassa voidaan soveltaa lakiesityksen perusteluiden kohtaa ”Latauslaitteeksi ei katsota patruunavyötä, jos siihen ei kuulu syöttölaitetta tai -koneistoa tai muuta laitetta, jonka avulla patruunat syötetään ampuma-aseeseen.”. Epäselvää on sen sijaan se, ovatko vyösyöttölaitteet luvanvaraisia ilman patruunavyötä.
Uudet minimimitat kiväärille ja haulikolle ovat piipun pituuden osalta yli 300 mm ja kokonaispituuden osalta yli 600 mm. Aseluvan ehdoissa saattaa kuitenkin olla ehtona toisia pituuksia eikä silloin asetta saa lyhentää ehdot alittavaksi.
Vanhat starttipistoolit eivät useinkaan täytä uuden asetuksen kriteerejä ampuma-aseeksi muuttamisen estämisestä. Valitettavasti myöskään niiden muokkaaminen kriteerit täyttäväksi ei ole asetuksen mukaista deaktivointia. Siksi niiden omistajien olisi ehkä parasta tehdä niistä oma-aloitteisesti ilmoitus luvattomasta aseesta ja siten yrittää luvittaa ne kaasuaseiksi.

UusiAselakiOikeaMOV072